Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli maaliskuussa -9,4, kun se helmikuussa oli -9,5 ja tammikuussa -9,1. Vuotta aiemmin maaliskuussa luottamusindikaattori sai arvon -10,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,4.
Kuluttajista 29 prosenttia arvioi maaliskuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 22 prosenttia piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana.
Kuluttajista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain kuusi prosenttia näki sen parempana.
Maaliskuussa 19 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 41 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti maaliskuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 19 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Odotus työttömyydestä synkkä
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa jatkui melko synkkänä maaliskuussa. Kuluttajista 13 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 57 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Maaliskuussa työlliset kuluttajat kokivat myös omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pysyneen suurena. Työllisistä neljä prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 25 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.
Toisaalta 43 prosenttia työllisistä koki maaliskuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Inflaatio laskee
Maaliskuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta ja odotus hintojen muutoksesta vuoden kuluttua jatkoivat vähittäistä laskuaan. Kaikkiaan arviot inflaatiosta olivat edelleen melko korkeat.
Kuluttajat arvioivat maaliskuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,8 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta ja nousevat 4,0 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 67 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 42 prosenttia kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Ajankohta hyvin huono lainanotolle ja säästämiselle
Maaliskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 12 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 36 prosenttia piti säästämistä kannattavana.
Aikomuksia lainanottoon oli maaliskuussa kuitenkin tavanomaisen verran. Kuluttajista 16 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli maaliskuussa pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan hieman vähemmän kuin normaalisti.
Rahaa oli maaliskuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 56 prosentilla kuluttajista ja 68 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isot ostoaikeet vähissä
Maaliskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain kymmenen prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat maaliskuussa erittäin niukkoina. Ostoaikeet kuitenkin lisääntyivät aavistuksen edelliskuuhun ja vuodentakaiseen verrattuna.
Maaliskuussa 12 prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 40 prosenttia vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin maaliskuussa hieman enemmän kuin normaalisti. Asunnon ostoaikeet pysyivät laimeina, sillä uusi asunto oli mielessä hyvin harvalla kuluttajalla. Aikeet myös kodin peruskorjaamiseen jäivät maaliskuussa alle keskimääräisen tasonsa.
Maaliskuussa 15 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain kymmenen prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 16 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Maaliskuussa 2024 kyselyyn osallistui 1 229 henkilöä ja vastausaste oli 56 prosenttia. Vastauksista 81 % tuli verkkolomakkeelta.
