Kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät kesäkuussa suunnilleen ennallaan ja aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana heikkenivät hieman toukokuuhun verrattuna.
Asia ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista luvuista.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,8, kun se toukokuussa oli -8,8 ja huhtikuussa -7,9. Vuotta aiemmin kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -14,3. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,2.
Kuluttajien luottamuksen neljästä osatekijästä vain arvio oman talouden nykytilasta parani kesäkuussa toukokuuhun verrattuna.
Oma rahatilanne ja mahdollisuudet säästää arvioitiin edelleen kesäkuussa kohtuullisiksi. Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat kesäkuussa melko hyväksi. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan tavanomaisen verran. Rahaa oli kesäkuussa jäänyt säästöön 58 prosentilla kuluttajista ja 72 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Kesäkuussa vain 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 15 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
– Asunnonostoaikeet laskivat läpi alkuvuoden, mutta ovat jo kohentuneet yrittäjien ja opiskelijoiden keskuudessa. Asuntojen hintojen lasku avaa nyt uusia mahdollisuuksia etenkin ensiasunnon ostajille. Nuorten mahdollisuudet ensimmäisen oman kodin ja oman alan työn löytämiselle ovat nyt oikeastaan ennätyksellisen hyvät, mikä näkyy myös parantuneena nuorten kuluttajaluottamuksena ja vahvana uskona oman talouden tulevaisuuteen, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi tiedotteessa.
Näkemys yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni hieman kesäkuussa toukokuuhun verrattuna, mutta omakohtaisen uhan koettiin hieman vähentyneen.
Kesäkuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -6,6) ja Pohjois-Suomessa (luottamusindikaattori -7,0). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-13,8).
Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisia (1,6). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat kesäkuussa eläkeläiset (-20,1).
Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–15. kesäkuuta välisenä aikana 994 Suomessa asuvaa henkilöä.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemien lukujen mukaan yritysten luottamus talouteen on heikentynyt. Laskua on havaittavissa etenkin rakennusalalla.
– Korkojen nousu näkyy nyt elinkeinoelämän luottamusmittareissa eri tavoin. Palvelualat toimivat talouden piristysruiskeena pitkään piinanneen koronakriisin jälkeen, mutta teollisuuden ja rakentamisen luottamusmittarit ovat notkahtaneet selvemmin. Kun sekä yritysten että kotitalouksien rahoituskustannukset ovat nousseet korkojen kohoamisen seurauksena, on palveluiden kuluttaminen verraten turvallisempaa epävarmempina aikoina. Samalla paljon pääomia vaativien ja toimitusketjuista riippuvaisten rakennusalan ja teollisuuden tuotantokustannukset ovat muutenkin kasvaneet. Koronakriisiä lukuun ottamatta palvelut pärjäsivät paremmin myös finanssikriisin ja eurokriisin aikoihin. Vaikka rakennusalan luottamusmittari väläytteli jo toivoakin luottamuksen palautumisesta toukokuussa ja aloittanut hallitus on puhunut uusista investoinneista väylä- ja raidehankkeisiin, kääntyi rakennusalan luottamus takaisin lasku-uralle kesäkuussa. Tulevaisuudennäkymät uudisasuntorakentamisen osalta ovatkin hyvin heikot ja rakennusalan investointien ahdinko tulee heikentämään Suomen talouskasvua tänä ja ensi vuonna, Hypon ekonomisti Juho Keskinen ennakoi.