Tehtäväänsä demokraattisesti valitun presidentti Volodymyr Zelenskyin poliittinen liikkumatila mahdollisessa rauhanprosessissa on tutkija Elena Davlikanovan mukaan olennaisesti rajoitetumpi kuin Venäjää diktatorisesti johtavan Vladimir Putinin.
– Putin voisi käskeä armeijansa vetäytymään ja kykenisi varmasti tukahduttamaan kaikki siitä seuraavat vastalauseet, mutta Ukrainan tilanne on hyvin erilainen, Center for European Policy Analysis -ajatuspajassa työskentelevä Davlikanova toteaa analyysissaan.
– Kyselyjen mukaan kolme neljäsosaa ukrainalaisista torjuu Venäjän maksimalistisen vaatimuksen miehittämättömien alueiden luovuttamisesta rauhan saavuttamiseksi, hän toteaa.
Läntisessä keskustelussa Ukrainasta ja sen vaihtoehdoista unohdetaan hänen mukaansa usein, että myös noin miljoonan sotilaan vahvuisten asevoimien näkemyksillä on jopa kriittinen painoarvo. On vaikea nähdä, että raskain uhrauksin puolustetuista Donbasin linnoituskaupungeista, kuten Kramatorskista tai Slovianskista, oltaisiin valmiita vetäytymään vähemmän suotuisiin asemiin.
– Kukaan maailmassa ei pysty taivuttelemaan miljoonan miehen armeijaa, legendaarinen ukrainalaiskomentaja, eversti Vadym Brovdi varoitti äskettäisessä videojulkaisussaan.
Myös Ukrainan 1. erillisen rynnäkkörykmentin komentaja Dmytro Filatov on todennut, että hänen sotilaistaan yksikään ei edes harkitse vetäytyvänsä mistään taisteluitta.
– Vain jos saisimme takaisin koko Zaporižžjan, Hersonin, Sumyn ja Harkovan alueet – ja mikä tärkeintä, turvallisuustakuut, jotka eivät ole pelkkiä tyhjiä lupauksia – se saattaisi olla järkevää. Muuten kyse olisi antautumisesta ja vakavasta iskusta Ukrainan sisäiselle kestävyydelle, eräs toinen Davlikanovan haastattelema upseeri lisäsi.
Ukrainalaiset sotilaat eivät Davlikanovan mukaan luota Kremliin lainkaan, sillä Venäjän lukemattomat petokset Ukrainaa kohtaan muistetaan hyvin.
– Venäjän rikotut lupaukset ja aggressiivinen toiminta ovat tulleet esille vuoden 2003 Tuzlan konfliktissa, ”vihreiden miesten” hyökkäyksessä Krimille, venäläisjoukkojen vuonna 2014 toteuttamassa hyökkäyksessä Itä-Ukrainaan ja siinä, että Kreml vuonna 2022 kiisti suunnittelevansa täysimittaista sotaa alueiden valloittamiseksi, Davlikanova sanoo.
Ukrainalaisasiantuntija Lesia Ogryzkon mielestä keskustelu Venäjälle mahdollisesti luovutettavista alueista tukee Kremlin narratiivia, jonka mukaan sodassa olisi kyse nimenomaan maasta.
– Kun katsotaan maailman suurimman valtion karttaa, on kuitenkin päivänselvää, että Venäjä ei tarvitse lisää alueita. Tässä sodassa on kyse Ukrainan valtiollisesta olemassaolosta ja itsemääräämisoikeudesta. Ellei Donald Trump halua toistaa Barack Obaman virhettä – Krimin liittämisen hyväksymistä, joka rohkaisi Putinia eskaloimaan sotaansa Ukrainaa vastaan – hänen on oltava tarpeeksi fiksu ollakseen lankeamatta samaan ansaan, Ogryzko toteaa.
Kreml on pyrkinyt viime kuukausina vahvistamaan vaikutelmaa siitä, että Venäjä on voittamaisillaan sodan. Presidentti Zelenskyi on vastannut tähän muistuttamalla, että Venäjä valtasi noin seitsemän prosenttia Ukrainan alueesta vuosina 2014–2021, 13–20 prosenttia vuonna 2022 ja vain noin prosentin lisää vuosina 2023–2025.
Britannian sotilastiedustelu on arvioinut, että nykyisellä tahdilla Venäjän asevoimilta vaatisi vielä yli neljä vuotta ja noin kaksi miljoonaa kuollutta ja haavoittunutta ennen kuin ne saisivat täysin hallintaansa kaikki neljä Ukrainan aluetta, joiden luovuttamista Putin nyt vaatii.
Some fighters have already started to threaten Zelensky and his team with violence in case they accept peace conditions that soldiers dislike. One is a celebrity commander, Robert Brovdi ('Madiar').
There is no way that a peace deal with Russia will be fair and just, therefore… pic.twitter.com/C9NiQzHAqB
— Marta Havryshko (@HavryshkoMarta) April 28, 2025
Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 15 August 2025.
Find out more about Defence Intelligence's use of language: https://t.co/DOu2e95wKu#StandWithUkraine pic.twitter.com/c8tfp53teK
— Ministry of Defence 🇬🇧 (@DefenceHQ) August 15, 2025
