Narvan kansantasavaltaa ajava ihminen tai ihmisryhmä on perustanut tilejä useaan sosiaalisen median palveluun. Tilit ilmoittavat ajavansa Itä-Virumaan autonomiaa. Tämän koillisessa Virossa sijaitsevan maakunnan väestö on voittopuolisesti venäjänkielistä. Sometilit kertovat venäjäksi, että niiden ylläpito tavoittelee Narvan ja lähialueiden poliittista itsemääräämisoikeutta.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Proprastop-sivusto. Narvan autonomia on varsinkin virolaisille tulenarka, mutta separatistinen liikehdintä muistuttaa myös Ukrainalta varastetuista Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloista”.
VK-palveluun ”Narvan kansantasavalta” on perustanut sivun helmikuun puolivälissä. Narvan kansantasavallalla on tilit myös Tiktokissa, Telegramissa ja Youtubessa. Telegram-tili on perustettu heinäkuussa 2025, mutta sisältöä sinne on ryhdytty lisäämään vasta helmikuun puolivälissä eli noin kuukausi sitten.
Youtube-tilillä on yksi video, joka esitetään Narvan kansantasavallan hymninä. Se on lisätty maaliskuun alkupuolella. Tili on perustettu jouluna 2022, mutta on mahdollista, että tilin perustaja on käyttänyt tiliään aiemmin toisella nimellä ja vaihtanut myöhemmin käyttäjätunnusta. Kovin suosittu tämä Youtube-tili ei kuitenkaan ole: sillä oli torstaina aamusta kaksi tilaajaa. Hymnikin on oikeasti lauluosuus Alexander Borodinin 1800-luvulla säveltämästä oopperasta Prinssi Igor.
Tiktokissa Narvan kansantasavallalla on jonkin verran enemmän tilaajia, runsaat 300. Telegram-kanavaa tilasi torstaina aamusta runsaat 200 ihmistä. VK-sivua seurasi tuolloin 26 käyttäjää. Facebookissa Narvan kansantasavallalla ei vaikuta olevan tiliä ollenkaan.
Narvan kansantasavalta on hymnin lisäksi askarrellut itselleen kaksi viher-musta-valkoista lippuideaa ja ehdotuksia sotilastunnuksiksi. Kolme kokardi-ideaa tosin on varastettu suoraan tsaarin Venäjän asevoimilta. Kanavien kuvasto noudattelee alkeellista separatistiromantiikkaa: AK-47-rynnäkkökivääreitä, tunnuksettomia univormuja, balaklava-kasvohuppuja. Joukkoon on sotkettu nuorille sosiaalisen median käyttäjille ominaisia kissa- ja animemeemejä. Sotilaallisen oloiseksi tehtaillussa ”päiväohjelmassa” on lähikaupunkien Sillamäen ja Kohtla-Järven valtaus ja sen jälkeen black metal -yhtye Burzumin konsertti, jota seuraa propagandaräppäri Akim Apatševin keikka ja ilotulitus.
Ikävä historia
Toisissa Baltian maissa, Liettuassa ja Latviassa, uudelleenitsenäistymispyrkimykset johtivat Neuvostoliiton asevoimien väkivaltaiseen väliintuloon. Samaa pelättiin Virossakin elokuussa 1991, mutta yllättäen Neuvostoliiton asevoimat eivät nostaneet aseitaan virolaisia vastaan.
Viro halusi lopun pakkovenäläistämiselle eikä venäläisiin ollut vuosikymmenien sorron jäljiltä helppoa luottaa. Tämä aiheutti kitkaa viron- ja venäjänkielisten ihmisten välille, ja vuonna 1993 Narvassa järjestettiin kansanäänestys autonomiapyrkimyksistä, sillä venäjänkielinen väestö pelkäsi etujensa puolesta eikä ollut aivan yhtä valmis luopumaan Neuvostoliitosta kuin vironkieliset. Mallia haettiin Moldovasta irtautuneesta Transnistriasta, jossa Venäjän asevoimat myös tukivat ja edelleen tukevat väkinäistä itsehallintoa Moldovasta. Jostain syystä Venäjän asevoimat eivät tulleet tukemaan Narvan kansanäänestystä. Entisen pääministeri Mart Laarin mukaan Pietarin apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Putin olisi halunnut lähettää sotilaat Narvaan, mutta presidentti Boris Jeltsin ei antanut tähän lupaa.
Kansanäänestys järjestettiin, mutta Viro julisti sen laittomaksi. Venäjänkielinen väestö Itä-Virumaalla alkoi pian hahmottaa, että Viro mahdollistaa heille paremman elintason kuin Narvajoen toisella puolella oleva itänaapuri.
Kuinka syvästi Venäjä käpälöi vuoden 1993 äänestystä on epäselvää, mutta historia antaa vastauksen siihen miksi Narvan ”kansantasavallan” idealla meemittely sosiaalisessa mediassa vuonna 2026 on vähintäänkin kyseenalaista.
Narvan kansantasavalta voi olla Venäjän pyrkimys luoda informaatiovaikuttamisella painetta Virossa. Se voi olla myös nuoren venäjänkielisen väestön edustajan tai -edustajien omaehtoinen internet-projekti. Mutta Narvan kansantasavalta voi olla myös vitsi. Internet-huumorina se ei kuitenkaan yllä samankaltaiseen luovuuteen kuin Helsingissä keväällä 2014 perustettu Hartwallin kansantasavalta. Tuolloin Facebookin perustettu sivu julisti oligarkkiomisteisen Hartwall-areenan itsenäiseksi. Sen presidentiksi nimettiin Gennadi Timtšenko ja pääministeriksi Arkadi Rotenberg. Donetskin ”kansantasavallan” vaakunaa mukailevassa Hartwallin kansantasavallan vaakunassa komeili painonnostotanko.