Ukrainalaisdroonit ovat tehneet Krimin niemimaalle johtavista reiteistä vaarallisia, arvelee ukrainalais-amerikkalainen sotatutkija David Kiritšenko yhdysvaltalaisen ajatuspaja Atlantic Councilin tuoreessa julkaisussa.
Kiritšenkon mukaan venäläisille miehitysjoukoille Etelä-Ukrainassa aiheuttavat päänvaivaa keskipitkän matkan droonit, joilla Ukraina iskee takalinjan huoltojoukkoihin, kuljetusajoneuvoihin sekä niitä suojeleviin ilmatorjuntajärjestelmiin.
– Venäjän miehitettyyn Krimin niemimaahan yhdistävistä reiteistä on nopeasti tulossa koko sodan vaarallisimpia reittejä, Kiritšenko sanoo.
Käytännössä ongelmat selustassa tarkoittavat, että myös Venäjän hyökkäyskyky heikkenee.
Ukrainan epäonninen vastahyökkäys kesällä 2023 opetti, että hyökkääminen ilman vihollisen eristämistä ja paikallisen ilmaherruuden saamista käy kalliiksi. Nyt Ukraina hyödyntää raskaampia drooneja, jotka on varustettu suuremmilla taistelukärjillä tai pidemmällä kantamalla.
Uusien droonien avulla Ukraina voi ennen hyökkäyksiään murentaa venäläisten asemia iskemällä huoltoreitteihin, droonien laukaisupaikkoihin, ilmapuolustusjärjestelmiin ja komentokeskuksiin. Näin Ukraina onnistuu luomaan tilapäisesti pieniä alueita, joissa sillä on ylivoima.
Tätä ylivoimaa ukrainalaisjoukot voivat sitten käyttää hyödyksi hyökätessään.
Strategiaa kokeillaan jo, ja se näyttää toimivan. Touko-kesäkuussa Ukraina on edennyt kohti etelää Zaporizhzhian rintamalla. Samalla useita venäläisten miehittämiä alueita, joiden valtaaminen kesti kuukausia, on saatu vapautettua.
Kiritšenkon mukaan tilanteesta on vedettävissä selkeä johtopäätös.
– Vallattujen alueiden määrä on rajallinen, mutta nämä onnistuneet operaatiot osoittavat, että pienen mittakaavan eteneminen droonien tukemana on mahdollista, hän tiivistää.
Toisaalta Ukrainan etulyöntiasema drooniteknologiassa ei kestäne ikuisesti. Se tarkoittaa, että tilaisuus on hyödynnettävä nopeasti.
Venäjän sopeutumisesta uuteen tilanteeseen on jo merkkejä. Venäläisjoukot käyttävät erilaisia hämäyskohteita sekä drooniverkkoja. Droonintorjuntajoukot yrittävät suojata tärkeimpiä pääreittejä.
Kremlin mahdollisuudet suojata koko selustaansa ovat kuitenkin rajalliset, sillä Etelä-Ukrainan miehitetty alue on pinta-alaltaan valtava.
– Kremlillä on edessään vaikeita päätöksiä koskien rajallisten ilmatorjuntajärjestelmien sijoittelua, etenkin kun Ukrainan strateginen pommituskampanja Venäjää vastaan kiihtyy, Kirichenko pohtii.
Ei myöskään sovi unohtaa, että venäläisjoukot etenevät edelleen erittäin hitaasti, mutta vakaasti. Samalla Venäjän droonikyvykkyys kehittyy.
– Kesän loppuun mennessä voi seljetä, onko drooneilla rooli Kremlin hallussa olevien alueiden vapauttamisessa, Kirichenko päättää.