Puolalaiset Asseco ja Play sekä Ericsson ja infrastruktuuriyhtiö Cellnex kehittävät yhdessä ratkaisua, jonka tarkoituksena on havaita ja seurata matalalla lentäviä drooneja. Asiasta kertoo puolalainen WNP.
Järjestelmän keskeinen osa on Ericssonin ISAC-teknologia (Integrated Sensing and Communication), jossa mobiiliverkon radiosignaaleja käytetään viestinnän lisäksi ympäristön havainnointiin.
Periaatteena on, että tukiaseman lähettämät radioaallot heijastuvat ilmassa liikkuvista kohteista. Muut tukiasemat voivat havaita signaalien muutokset, joiden perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kohteen kokoa, nopeutta ja liikesuuntaa.
Ericssonin mukaan ISAC mahdollistaa myös sellaisten kohteiden havaitsemisen, jotka eivät itse lähetä radiosignaalia tai ole yhteydessä mobiiliverkkoon. Teknologiaa kehitetään osana 5G Advanced -verkkoja ja tulevaa 6G:tä.
Puolassa mobiiliverkon havaintoja on tarkoitus täydentää muun muassa akustisilla, optisilla ja lämpökameroihin perustuvilla sensoreilla. Niiden tiedot kootaan Assecon Puszczyk-järjestelmään.
Asseco Polandin varatoimitusjohtaja Grzegorz Bartlerin mukaan eri menetelmien yhdistäminen on olennaista, sillä mikään yksittäinen sensori ei havaitse kaikkia drooneja kaikissa olosuhteissa.
– Yksin kukaan meistä ei pystyisi rakentamaan näin kattavaa ratkaisua ja tekemään sitä näin nopeasti, Bartler sanoo WNP:lle.
Cellnexillä on Puolassa noin 18 000 tukiasemaa, mikä voisi helpottaa järjestelmän levittämistä laajoille alueille. Bartlerin mukaan droonien havaitsemisen ei myöskään pitäisi estää verkon normaalia käyttöä tiedonsiirtoon ja puheluihin.
Puolassa järjestelmää esiteltiin Krakovassa lokakuussa. Asiakkaille asennettavia ratkaisuja pitäisi olla valmiina vuonna 2027.
Samaa teknologiaa kokeiltiin Helsingissä
Ericsson ja Suomen Erillisverkot kokeilivat ISAC-teknologiaa Helsingissä syyskuussa. Testeihin kuului käytännön koe Vuosaaren satamassa, jossa mobiiliverkkoa hyödynnettiin droonien havaitsemiseen, paikantamiseen ja seuraamiseen reaaliajassa.
Erillisverkkojen mukaan ISAC voisi tulevaisuudessa muodostaa yhden havaintolähteen laajempaan valtakunnalliseen tilannekuvaan. Sen tuottamaa tietoa olisi tarkoitus yhdistää esimerkiksi tutkien, kameroiden ja radiotaajuussensorien havaintoihin.
Droonien havainnointikykyä vahvistetaan Suomessa parhaillaan muutenkin. EU myönsi lokakuussa Suomelle 32 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmiin.
Hankinnat kohdistuvat erityisesti itärajalle ja Suomenlahdelle, ja ne ajoittuvat pääosin vuosille 2027–2029.