Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajautui kuluvalla viikolla uuteen sanaharkkaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Trumpin mukaan Zelenskyi vahingoitti rauhanneuvotteluita miehitettyä Krimin niemimaata koskevilla lausunnoillaan.
– Kukaan ei pyydä Zelenskyitä tunnustamaan Krimiä osaksi Venäjää, mutta jos hän haluaa sen, niin mikseivät he taistelleet Krimistä yksitoista vuotta sitten, kun se annettiin Venäjälle ampumatta yhtäkään laukausta? Alueella oli jo ennen ”[Barack] Obaman luovutusta” merkittäviä Venäjän sukellusvenetukikohtia, Donald Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Ukrainan presidentti muistutti Donald Trumpin ensimmäisellä virkakaudella toimineen ulkoministeri Michael Pompeon tiedotteesta vuodelta 2018, jossa Kremliä kehotettiin lopettamaan Krimin niemimaan miehittäminen ja painotettiin, ettei Valkoinen talo tunnusta Venäjän vaatimuksia alueeseen.
Yli vuosikymmenen Ukrainassa asunut Financial Timesin kirjeenvaihtaja Christopher Miller sanoo, että Ukrainan päätös olla taistelematta vastaan vuonna 2014 oli suurelta osin seurausta Yhdysvaltain taustavaikuttamisesta ja painostuksesta.
Ukrainan entinen virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtshynov johti väliaikaishallitusta ennen toukokuussa 2014 pidettyjä vaaleja. Tuolloin monet kysyivät, mikseivät Ukrainan asevoimat ja turvallisuusjoukot toimineet aktiivisemmin niemimaalla.
Ukrainalaiset ja amerikkalaiset hallintolähteet kertoivat Christopher Millerille, että Kremlin operaatio oli yllättänyt Kiovan. Ukrainan asevoimia oli rapautettu lähes toimintakyvyttömäksi Venäjä-mielisen presidentti Viktor Janukovytshin aikana.
– Toinen syy oli se, että Obaman hallinto ei halunnut antaa Venäjälle syytä laajentaa konfliktia Ukrainassa yhtään pidemmälle. He halusivat välttää mahdollisen sotilaallisen yhteenoton Moskovan ja lännen välillä, Miller kirjoitti Ukrainan sotaa käsittelevässä teoksessaan The War Came To Us.
Hän keskusteli Oleksandr Turtshynovin kanssa uudelleen loppukeväästä 2022, jolloin ex-presidentti oli taistelemassa tavallisena sotilaana rintamalla. Hän muistutti, että keväällä 2014 Ukrainassa oli hetkellisesti valtatyhjiö. Turtshynov toimi tilapäisesti sekä vt. presidenttinä että pääministerinä. Venäjä aloitti operaationsa juuri näissä olosuhteissa.
Ukrainan valtiontalous oli kuilun partaalla. Valtiolla oli käytössään vain noin 10 000 dollaria.
– Siis koko valtiolle. Eikä meillä ollut juuri minkäänlaista taisteluvalmista armeijaa, Oleksandr Turtshynov sanoi.
Yleisesikunta arvioi saavansa kokoon vain 5 000 sotilasta, mutta heillekään ei ollut kunnollisia varusteita. Panssarivaunuja oli, mutta ilman päteviä miehistöjä.
– Tämän lisäksi pelkästään Krimillä yli 75 prosenttia miliisin Berkut-yksiköstä, poliisista, erikoisjoukoista ja sotilaista menivät välittömästi Venäjän puolelle. Tällainen tilanne oli. Ja tässä tilanteessa oli silti tarpeen jollakin tavalla suojella Ukrainaa, Turtshynov sanoi.
Hän kertoi pyytäneensä tukea Yhdysvalloilta ja EU-maiden johtajilta sekä muistuttaneensa Budapestin sopimuksesta, jossa ulkovallat olivat luvanneet turvatakuita Ukrainalle. Barack Obaman hallinto ja eurooppalaiset johtajat sanoivat vastustavansa jyrkästi kaikkia asetoimituksia Ukrainalle. Tätä peruteltiin sillä, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putinia haluttu provosoida ja näin lisätä Venäjän aggression riskiä.
– Mutta aggressio oli jo käynnissä ja Krimiä oltiin miehittämässä. Sota oli laajenemassa maan itäosisaa. Eri puolilla Ukrainaa Venäjän tiedustelupalvelut eli FSB ja sotilastiedustelu järjestivät separatistien vallankaappausyrityksiä, jotka oli tukahdutettava. Kumppanimme eivät aikoneet auttaa meitä, joten ymmärsin, että meidän pitäisi luottaa vain itseemme, Turtshynov totesi.
Trump asked today, why didn’t Ukraine fight back in Crimea in 2014? As I wrote in my book, The War Came To Us, Ukraine’s decision to not fight against Russia’s invasion was largely influenced by behind-the-scenes pressure from the US. Here’s what then-interim President Oleksandr Turchynov told me:
— Christopher Miller (@christopherjm.ft.com) 2025-04-23T19:28:17.786Z
