Kremlin piina jatkuu – jalostamoihin isketään nopeammin kuin niitä ehditään korjata

Pakotteet vaikeuttavat Ukrainan lennokki-iskuista johtuvia korjauksia.
Öljynjalostamo liekeissä Samaran alueella Venäjällä. / exilenova_plus / Telegram
Öljynjalostamo liekeissä Samaran alueella Venäjällä. / exilenova_plus / Telegram

Ukraina on lamaannuttanut Venäjän öljynjalostamoja kohdistamalla lennokki-iskuja vaikeasti korjattaviin laitteistoihin, kertoo The Washington Post.

Lehti selvitti satelliittikuvien, kolmen jalostamoasiantuntijan ja ukrainalaisten sotilasvirkailijoiden avulla 54 iskun vaurioita.

Yli puolessa iskuista näyttää vaurioituneen suolanpoisto- ja tislausyksiköitä. Niissä raakaöljystä poistetaan vettä ja suolaa, jotta raakaöljy voidaan erotella eri yhdisteiksi polttoaineiden valmistusta varten.

Huhtikuun alun ja elokuun lopun välillä iskut osuivat vähintään kahteen kolmasosaan markkina-analyysiyhtiö S&P Global Energyn seuraamista 36 suuresta venäläisjalostamosta. Joihinkin laitoksiin iskettiin jopa viidesti.

– Kohdistamme iskumme öljynjalostamon tärkeimpiin osiin. Meidän ei tarvitse iskeä koko laitokseen. Tiedämme, mihin iskeä, jotta toiminta pysähtyy eikä laitos palaudu toimintaan, sanoo ukrainalaisen lennokkipataljoonan komentaja, joka esiintyy lehdessä kutsumanimellä Tango.

Ukrainan kasvanut lennokkituotanto on mahdollistanut aiempaa suuremmat hyökkäysaallot. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden ja viranomaisten mukaan liittolaisten toimittamat tiedustelutiedot ovat auttanut suunnittelemaan reittejä Venäjän ilmapuolustuksen ohi.

EU ja Yhdysvallat rajoittivat keskeisten jalostamolaitteiden vientiä Venäjälle pian täysimittaisen hyökkäyssodan alettua vuonna 2022. Pakotteet vaikeuttavat nyt iskuissa vaurioituneiden laitteistojen korjaamiseen tarvittavien osien hankintaa.

Eurasia Groupin Venäjän talouden asiantuntija Alexander Kolyandr arvioi, että osuman saaneet laitteistot ovat korjattavissa. Ratkaisevaa on kuitenkin iskujen esiintymistiheys.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ongelmana on, että iskujen väli on lyhyempi kuin korjaamiseen tarvittava aika, hän sanoo.

Moskovan kaakkoisosassa sijaitseva hyvin puolustettu jalostamo joutui kesäkuussa kahden iskun kohteeksi. Iskut pysäyttivät sen toiminnan, ja hyödykemarkkinoita seuraavan Kplerin mukaan laitos oli yhä syyskuussa poissa käytöstä.

Washington Postin siteeraaman S&P Global Energyn mukaan puolet Venäjän öljynjalostuskapasiteetista oli elokuun lopussa poissa käytöstä. Jalostettujen öljytuotteiden vienti oli jo elokuun alussa pudonnut puoleen vuodentakaisesta.

Lehti kuvaa tilannetta maan pahimmaksi polttoainekriisiksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Bensiinin ja dieselin hinnat ovat nousseet vuoden alusta noin 20 prosenttia, ja suuret polttoaineyhtiöt ovat rajoittaneet asiakkaiden bensiininostomääriä.

Jalostamojen lisäksi Ukrainan iskut ovat vaurioittaneet polttoainesäiliöitä, pumppauslaitteistoja ja putkistoja. Se vaikeuttaa polttoaineiden kuljettamista samalla, kun niiden saatavuus heikkenee.

Iskut ovat kiristäneet myös Ukrainan ja Yhdysvaltojen välejä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta helpottavansa venäläisen dieselin tuontirajoituksia ja vaati seuraavana päivänä Ukrainaa lopettamaan iskut jalostamoihin.

Vladimir Putin on venäläistutkijan mukaan entistä vakuuttuneempi hyökkäyksen hyödyistä.
Iskut siviileihin eivät ole enää tabu Kremlille.
Asiantuntija arvioi, että Yhdysvallat ei ymmärrä Venäjän todellisia tavoitteita.
Mainos