Venäjä kaavailee länsimaisten puolustusalan yritysten johtajien salamurhia, varoittavat useat länsimaiden tiedustelupalvelut. Asiasta kertoo Financial Times.
Viime aikoina Venäjä ei ole juuri niittänyt menestystä taistelukentillä. Kreml onkin nyt määrännyt tiedustelupalveluitaan kiihdyttämään sabotaasi- ja hybridioperaatioita Euroopassa heikentääksen tukea Ukrainalle.
Aiemmin siviileihin kohdistuvat salamurhat ovat olleet tabu jopa Venäjälle, mutta nyt ne näyttävät kuuluvan enenvissä määrin maan tiedustelupalveluiden työkalupakkiin.
Tiedot perustuvat Financial Timesin lähteisiin viiden eri Euroopan maan tiedustelupalveluissa.
Kohteena ovat erityisesti puolustusyritysten johtohahmot sekä myös ylemmät toimihenkilöt. Tähtäimessä ovat niin ikään pienempien yritysten johtajat – erityisesti sellaisten, jotka keskittyvät drooniteknologiaan.
– Uhkataso on noussut Euroopassa. Ei vain omaisuudelle, vaan myös ihmisille, eräs tiedustelulähde kertoo.
Maanantaina Saksan perustuslakisuojaviraston eli BfV:n johtaja Sinan Selen varoitti puheessaan Saksan liittopäiville, että Venäjä suunnittelee tahallisia yksilöihin kohdistuvia väkivallantekoja.
BfV onkin lisännyt yhteydenpitoa puolustusalan yritysten johtajiin ja työntekijöihin. BfV on muun muassa suositellut, että yritykset hyödyntäisivät yksityisiä henkivartijoita.
Osa johtajista on ottanut neuvosta vaarin, osa taas palkkaa henkivartijoita vain ulkomaille matkustaessaan.
Venäjän hybridioperaatiot kuuluvat maan ulkomaantiedustelun eli GRU:n vastuualueeseen. Sen agentit työskentelevät nyt yhä tiiviimmin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
GRU ei myöskään tukeudu enää pelkästään yksittäisiin internetin kautta rekrytoituihin toimijoihin, joille luvataan rahaa. Sen sijaan vastuuta tiedustelusta, logistiikasta, suunnittelusta ja toteutuksesta hajautetaan useammalle henkilölle.
Salamurhasuunnitelmia on tiettävästi jo onnistuttu paljastamaan ja estämään. Venäjän strategiaa ei kuitenkaan haittaa, vaikka salamurhat epäonnistuisivat.
– Venäjän näkökulmasta päätavoite on psykologinen, eräs tiedustelulähde kertoo.
– Jo saamalla ihmiset tuntemaan, että he voisivat olla kohde, he saavat aikaan toivotun lopputuloksen. He haluavat, että ihmiset miettivät kahdesti, ennen kuin he käyvät kauppaa Ukrainan kanssa.
Paradoksaalisesti ongelmia tuottaa se, että monet suunnitelmat ovat olleet amatöörimäisiä, eikä viranomaisilla ole ollut vaikeuksia torjua niitä. Se kun tarkoittaa, että kaikkia on pidettävä mahdollisena uhkana.
Henkivartijoiden ja muiden turvallisuuspalveluiden hankkiminen voi myös iskeä yritysten kukkaroon.
Kaikesta huolimatta turvallisuusalan toimijat ovat havainneet, että uhka otetaan vakavasti. Yhä useampi yritys kääntyykin hinnasta huolimatta turvallisuuspalveluiden puoleen.