Kremlillä on syy hyökätä Baltiaan viimeistään vuonna 2028

Iskut ovat kenraali Kaspars Pudānsin mukaan mahdollisia minä päivänä hyvänsä.
Suomalainen matkaaja sai Tallinnassa aamuyöllä 31. maaliskuuta 2026 puhelimeensa tämän droonivaroituksen. ERR, LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN
Suomalainen matkaaja sai Tallinnassa aamuyöllä 31. maaliskuuta 2026 puhelimeensa tämän droonivaroituksen. ERR, LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Vladimir Putinin hallinto saattaa laskelmoida, että Venäjän kannattaa iskeä sotilaallisesti Baltiaan vuoden 2028 loppuun mennessä, Latvian puolustusvoimien komentaja, kenraali Kaspars Pudāns varoittaa.

Pian tapahtuvan iskun puolesta puhuu hänen mielestään muun muassa se, että Kreml on saavuttanut Natoon nähden etulyöntiaseman droonisodankäynnissä. Kyse ei ole siitä, että Venäjällä oli käytössään parempaan teknologiaa, vaan kyvystä droonien massatuotantoon ja nopeaan mukauttamiseen.

– Heidän etunsa on droonien skaalautuvuus. He pystyvät täydentämään varastojaan nopeasti ja hankkimaan suuria määriä laajassa mittakaavassa, Pudāns sanoo Financial Timesille antamassaan haastattelussa.

Baltian maat olisivat Vladimir Putinin hallinnon näkökulmasta houkutteleva kohde, sillä maantieteellisten tekijöiden ja vähäisen strategisen syvyytensä vuoksi niitä voidaan pitää vaikeasti puolustettavina. Viro, Latvia ja Liettua ovat jo pitkään olleet Venäjän aggressiivisten harmaan alueen vaikuttamistoimien kohteena.

Pikaista iskua puoltaisi Pudānsin mukaan myös se, että vaikka Eurooppa vahvistaa nyt määrätietoisesti puolustustaan, useimpien asevoimien varusteluohjelmien ei odoteta olevan riittävän pitkällä ennen vuotta 2029.

– Jos istuisin Kremlissä, sanoisin, että jos aiomme toimia, sen pitäisi tapahtua vuoden 2028 loppuun mennessä, kenraali toteaa.

Venäjän armeija hyötyy hänen mukaansa myös Ukrainassa hankkimastaan sotakokemuksesta ja mahdollisuudesta testata ja kehittää uusia teknologioita taistelukentän oloissa.

Vaikka Nato on sotilaallisesti Venäjää vahvempi erityisesti ilmasodankäynnin osalta, lukuisat jäsenmaat kompuroivat edelleen niin puolustusmenojensa lisäämisessä, teollisen kapasiteetin rakentamisessa kuin itäisen sivustan vahvistamisessa, hän varoittaa.

Latvia varautuu hänen mukaansa skenaarioon, jossa jonkinlainen hyökkäys voi alkaa minä hetkenä hyvänsä – kenties jo ensi yönä.

Eikä kenraali Pudāns ei ole huolineen yksin. Myös Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Michael Claesson on äskettäin varoittanut, että Venäjä saattaa testata Naton yhtenäisyyttä Itämeren alueella selvästi aiemmin kuin on yleisesti luultu.

Rahallinen menetys oli yllättäen suurin lentävässä kalustossa.
Järjestettyä maahanmuuttoa Aleksandr Vladimirov pitää sodankäynnin keskeisenä välineenä.
Asiantuntijan mukaan tarvitaan pitkän kantaman vaikuttamista, kerroksellista ilmapuolustusta, hajautettua johtamista ja kriittisen infrastruktuurin suojaamista.
Mainos