Naton huippukokouksen päätökset ja Ukrainan kiihtyvät drooni-iskut pakottavat Venäjän laskelmaan: sodan hinta kasvaa, kirjoittaa sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) X-viestiketjussaan.
Kysymys Limnellin mukaan kuuluu: lisääkö paine Kremlin halua neuvotella vai tarvetta näyttää, ettei sitä painosteta rauhaan ulkoa käsin.
– Tämä on tässä hetkessä ydinasetelma.
– Lyhyellä aikavälillä Putinin halu neuvotella tuskin kasvaa. Kremlin logiikassa myönnytys paineen alla näyttäisi heikkoudelta. Siksi Ukrainan drooni-iskut voivat ensin johtaa kovempiin vastatoimiin, vaikka ne nyt nakertavat Venäjän sodankäynnin perustaa syvältä yhteiskunnassa, Limnell sanoo.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toisti puheessaan torstaina, ettei presidentti Vladimir Putin ole perääntynyt maksimaalisista vaatimuksistaan, ja että Venäjä ei suostu rintamalinjan jäädytykseen.
Limnellin mukaan sodassa on nyt vaarallinen vaihe.
– Kun sota näkyy Venäjällä bensajonoina, rajoituksina ja epävarmuutena, Kreml voi yrittää palauttaa aloitteen eskalaatiolla: iskuilla Ukrainaan, sabotaaseilla, ”oudoilla tapahtumilla” ja informaatiovaikuttamisella myös länteen. Näitä on seurattava, hän toteaa
– Tämä ei silti ole vielä sodan käännekohta. Ukraina ei ratkaise sotaa yksin drooneilla. Mutta se muuttaa dynamiikkaa: Venäjän turvallinen selusta kapenee, ilmatorjuntaa sidotaan syvälle Venäjälle ja sodan hinta alkaa näkyä tavallisille venäläisille arjessa yhä selvemmin.
Limnell ennakoi kahta rinnakkaista kehityskulkua.
– Seuraavaksi odotan kahta rinnakkaista kehitystä: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän polttoaineketjuihin ja Venäjä yrittää peittää vaikutuksia propagandalla ja kostolla. Tie neuvotteluihin voi kulkea kasvavan paineen kautta, mutta ensin edessä voi olla paljon vaarallisempi vaihe.
LUE MYÖS:
Kiina varoitti Venäjää ydinaseiden käytöstä – ”Ei missään nimessä”