Venäjä on ajautumassa taloudelliseen syöksykierteeseen ja eliitin jakautuminen on alkanut. Näin tilannetta Latvian Delfille kuvailee arvostettu venäläinen taloustieteilijä Andrei Jakovlev.
Hän työskentelee nykyisin amerikkalaisessa Harvardin yliopistossa.
Jakovlevin mukaan Venäjän valtiovarainministeriön ja Kremlin teknokraattien virallisiin budjettilaskelmiin ei voi luottaa. Lukuja kaunistellaan, eikä niillä ole paljoakaan enää tekemistä todellisuuden kanssa.
– Tilanne alkaa muistuttaa perestroikaa edeltänyttä aikaa, jolloin edes Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ohjelman kirjoittajat eivät enää uskoneet siihen, hän toteaa.
Jakovlev kertoo, että tuleva vuosi on Venäjän taloudelle yhä haastavampi. Talouden sukelluksen syvyys hänen mukaansa riippuu öljyn ja kaasun hinnasta.
– Vaikka riippuvuus niistä on vähentynyt, öljy- ja kaasutulot muodostavat edelleen suuren osan Venäjän budjettituloista, hän toteaa ja sanoo myös ruplan vahvistumisen tehneen ison loven energiakaupasta saataviin tuloihin ulkomailta.
Jakovlevin mukaan ministeriöissä eletään jo hetki kerrallaan.
– Valtiovarain- ja talousministeriöissä on luovuttu ajattelemasta, mitä tapahtuu kahden vuoden kuluttua. Heiltä vaaditaan keskittymistä lähikuukausiin. Yhä toivotaan, että sota päättyy ja tilanne voidaan sen jälkeen korjata. Mielestäni tämä on illuusio. Vaikka sotatoimet loppuisivat, suhteet Eurooppaan eivät normalisoidu, Jakovlev sanoo.
Syy on hänen mukaansa se, että Venäjän diktaattori Vladimir Putin ja Kreml ovat tuhonneet kaiken luottamuksen Venäjää kohtaan.
– Venäjän valtiokoneistossa on kuitenkin ihmisiä, jotka yhä toivovat suhteiden palautumista. Mutta uskon, että ensi vuoden puoliväliin mennessä jopa nämä optimistit menettävät viimeisetkin illuusioiden rippeet. Käy selväksi, että valtiovarainministeriö keräsi liian vähän rahaa, ja öljy- ja kaasutulot vähenevät. Silloin herää kysymys, mitkä ovat todelliset prioriteetit. Ja Kremlin osalta ne ovat samat kuin viimeiset neljä vuotta: armeija, turvallisuus, sotateollisuus.
Venäjä saattaa ottaa mallia Pohjois-Koreasta
Kremlin on jotenkin yritettävä estää talouden syöksykierre.
– Valittavana on joko rahan painaminen tai talousmallin muuttaminen, Jakovlev sanoo.
Rahan painaminen voi hänen mukaansa hetkellisesti johtaa talouskasvuun. Tätä yritti esimerkiksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, kun vuonna 2021 Turkin keskuspankin ohjauskoron lasku johti 11 prosentin talouskasvuun. Seuraavana vuonna inflaatio kuitenkin nousi yli 40 prosenttiin, eikä sitä ole saatu sen jälkeen kuriin. Tällä hetkellä ohjauskorko on 38 prosenttia.
– Venäjä koki saman 1990-luvulla, joten tässä ei ole mitään uutta, Jakovlev toteaa.
Talousmallin muuttaminen tarkoittaisi Jakovlevin mukaan lopullista siirtymistä markkinataloudesta sotatalouteen. Mallia saatetaan hänen mukaansa ottaa Pohjois-Koreasta.
– Tämä prosessi alkoi virallisesti ulkomaisten yritysten, kuten Danonen, kansallistamisella ja siirtämisellä venäläisten yritysten omaisuuteen kesällä 2023. Nyt on käynnissä massiivinen uudelleenjako, ja tämä tarkoittaa kapitalismin pääperiaatteen eli omistusoikeuden rikkomista.
Pohjois-Korean malli olisi Jakovlevin mukaan järjestelmä, jossa olisi yksityistä rahaa ilman todellista pääoman omistusoikeutta.
– Pjongjangin pilvenpiirtäjät on rakennettu yksityisellä rahalla, vaikka Pohjois-Korean lain mukaan yksityisesti saa omistaa vain käyttöesineitä. Pääoman omistusoikeutta ei ole, mutta yksityinen yritystoiminta on silti olemassa. Sen perustana ovat epäviralliset takuut, jotka liittyvät puolue- tai turvallisuuseliitin perhesuhteisiin. Jos sinulla on virka, voit saada sijoituksistasi tuottoa, mutta jos virkaa ei ole, menetät kaiken, Jakovlev kuvailee.
– Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat eläneet tällaisen mallin mukaisesti jo 15–20 vuotta, ja se on heille normaalia. He ymmärtävät olevansa omistajia vain nimellisesti ja että kaikki voidaan ottaa heiltä pois milloin tahansa.
Jakovlevin mukaan Venäjä saisi Pohjois-Korean mallilla resursseja jatkaa sotaa vielä useita vuosia.
– Ongelma on kuitenkin siinä, että Pohjois-Korean eliitti on paljon pienempi, talous on hyvin yksinkertainen eikä se vaadi suurta määrää yrittäjiä ja virkamiehiä.
Malliin siirtymisen esteenä Jakovlevin mukaan voi olla 1990- ja 2000-luvuilla muodostunut yritysmaailman ja virkamiesten eliitti.
– Tämä eliitti uskoo, että maan pelastaa markkinatalous, jonka he itse ottivat käyttöön sekä yksityisellä sektorilla että valtion sääntelyssä. Jos siirrytään sotatalousmalliin, heistä kaikista tulee tarpeettomia – ja vieläpä riskitekijöitä. He voivat olla kyynisiä ja korruptoituneita, mutta he eivät ole koskaan allekirjoittaneet ajatusta siitä, että he eläisivät eristetyssä linnoituksessa ja kuolisivat Putinin hallinnon ja aatteiden puolesta, Jakovlev toteaa.
– Niin kauan kuin kaikki sujui hyvin, heille korvattiin pakotteiden aiheuttamat menetykset, koska rahaa pumpattiin koko talouteen, ei vain puolustusteollisuuteen. Mutta nyt tämä päättyy, ja heidän resurssejaan aletaan kansallistaa. Nyt näemme virkamiehiin kohdistuvia sortotoimia ja omaisuuden takavarikointeja, mikä viittaa yritykseen uudistaa eliittiä ja avata tietä uusille toimijoille, hän jatkaa.
Siirtyminen uuteen talousmalliin voi hänen mukaansa luoda pohjaa sisäisille levottomuuksille. Monien mitta on jo täynnä.
– Konflikti on jo käynnissä, Jakovlev toteaa.
– Ja eliitti on jo hysterian partaalla. He eivät enää ymmärrä, mitä tehdä välttääkseen pidätykset ja omaisuuden takavarikoinnin. Tunne on, että säännöt katoavat kokonaan, hän jatkaa.
Moskovassa Jakovlevin mukaan jo varaudutaan sisäisiin levottomuuksiin.
– Kreml olettaa konfliktin syntyvän ja toimii ennaltaehkäisevästi kiristämällä ruuvia eliittiä kohtaan jo ennen kuin se alkaa tietoisesti ja kollektiivisesti vastustaa. Nyt kysymys on siitä, kumpi tapahtuu ensin: onnistuuko Kreml seuraavien kahden–kolmen vuoden aikana muokkaamaan ja vaihtamaan eliitin vai alkaako vastarinta.
LUE MYÖS:
Venäjän talous horjuu, luvut paljastavat haavoittuvuuden
