Britannian puolustusministeriö julkaisi kesäkuun alussa maan puolustuspolitiikkaa koskevan laajan selonteon. Mukaan otettiin 200 teollisuustoimijaa ja 150 asiantuntijaa.
Britannian tavoitteena on kohottaa asevoimien taisteluvalmiutta, luoda puolustusteollisuuden kautta innovaatioita kansantalouteen ja ottaa oppia Ukrainan sodassa saaduista kokemuksista esimerkiksi droonisodankäynnissä. Koko yhteiskunta pyritään ottamaan mukaan maanpuolustukseen aiempaa laajemmin.
Arvostelijoiden mukaan työväenpuolueen pääministeri Keir Starmer ei vieläkään ilmoittanut riittävistä menolisäyksistä asevoimien vahvistamiseksi. Starmerin mukaan Britannia käyttää puolustusmenoihin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteena on nostaa lukema kolmeen prosenttiin seuraavalla vaalikaudella eli käytännössä vasta vuoteen 2034 mennessä.
Telegraph-lehti huomauttaa, että jokainen Venäjän rajalla sijaitseva Nato-maa pitää kolmea prosenttia minimitasona. Puola käyttää asemenoihin jo yli neljä prosenttia ja ensi vuonna yli viisi prosenttia bkt:stä. Viro, Latvia ja Liettua ovat tehneet samansuuntaisia päätöksiä. Brittimedia mainitsee, että Suomen tavoitteena on saavuttaa kolmen prosentin taso vuoteen 2029 mennessä.
Saksan puolustusvoimien komentaja, kenraali Carsten Breuer varoitti kuluvalla viikolla Venäjän nopeasta asevarustelutahdista. Bruer viittasi asiantuntija-arvioihin, joiden perusteella Kreml voisi iskeä Natoa vastaan jo vuoteen 2029 mennessä. Hänen mukaansa lännen pitäisi olla viimeistään tuolloin valmiina.
Ukrainan sota on osoittanut massan merkityksen. Mistään korkeateknologiasta tai kyberosaamisesta ei ole hyöty, jos maalla ei ole tarpeeksi inhimillisiä voimavaroja eli sotilaita. Asevoimien pitää pystyä ottamaan vastaan mittavia tappioita ja samalla palauttamaan taistelukykynsä.
Brittimediassa hämmästellään, että lähes 70 miljoonan asukkaan Britannialla on ollut suuria vaikeuksia ylläpitää edes 82 000 sotilaan maavoimia. Vaatimaton tavoite asetettiin vuoden 2015 puolustusselonteossa. Tällä hetkellä maavoimien vahvuus on alle 73 000 sotilasta, ja suunta on alaspäin.
Venäjän asevoimat saa sen sijaan rintamalle 30 000 uutta sotilasta joka kuukausi. Halukkaita riittää ennätyskorkeiden palkkojen ja värväysbonusten vuoksi. Tämä tarkoittaa, että presidentti Vladimir Putin saa aseisiin koko Britannian maavoimien verran uusia sotilaita 10 viikon välein.
Britannian puolustusselonteossa mainittu tavoite droonien käytön lisäämisestä saa kehuja myös konservatiivimedialta. Maavoimien taistelutehon kerrotaan kymmenkertaistuvan, kun nykyiset yksiköt saavat käyttöönsä drooniparvia.
Maan lentotukialukset tulevat olemaan Euroopan ensimmäisiä, joissa käytetään hybridilentolaivueita eli miehitettyjen ja miehittämättömien lentokoneiden yhteistoimintaa. Myös brittilaivasto saa tuekseen autonomisia aluksia.
A new era of threat requires a new era for defence.
The Strategic Defence Review marks a landmark shift in our deterrence and defence ⬇️ pic.twitter.com/EZtoHx6PGR
— Ministry of Defence 🇬🇧 (@DefenceHQ) June 2, 2025
