Kreml haluaa oman Starlinkin – yksi satelliitti putosi jo Maahan

RASSVET-järjestelmä on vielä kaukana valmiista.
Hankkeen sotilaallinen merkitys kasvoi alkuvuodesta. / Bureau 1440
Hankkeen sotilaallinen merkitys kasvoi alkuvuodesta. / Bureau 1440
Hankkeen sotilaallinen merkitys kasvoi alkuvuodesta. / Bureau 1440
Hankkeen sotilaallinen merkitys kasvoi alkuvuodesta. / Bureau 1440

Venäjä pyrkii rakentamaan nopealla aikataululla omaa vastinettaan amerikkalaisen SpaceX:n Starlinkille. RASSVET-nimisen satelliittiverkon on tarkoitus tarjota nopeita tietoliikenneyhteyksiä matalalta kiertoradalta ja antaa Kremlille tulevaisuudessa oma järjestelmä myös sotilaalliseen viestintään.

Avaruusalan Supercluster-sivuston mukaan hanke on kärsinyt teknisistä ongelmista, mutta sitä voi silti pitää täysin epäonnistuneena.

Järjestelmää kehittävä moskovalainen Bureau 1440 kertoo tavoittelevansa noin 800 kilometrin kiertorataa, jopa yhden gigabitin sekuntinopeutta ja alle 70 millisekunnin viivettä. Satelliitit on tarkoitus yhdistää toisiinsa laserlinkeillä.

Ensimmäiset 16 satelliittia laukaistiin maaliskuussa ja toiset 16 heinäkuussa. Niiden lisäksi Venäjä oli lähettänyt avaruuteen kuusi kokeellista RASSVET-satelliittia.

Käyttöönotossa on ollut lukuisia vaikeuksia. Yksi maaliskuussa laukaistuista satelliiteista putosi takaisin ilmakehään kesäkuussa, ja satelliitit ovat jääneet selvästi Bureau 1440:n julkisuudessa ilmoittaman 800 kilometrin korkeuden alapuolelle.

Monet ensimmäisen ryhmän satelliiteista ovat toimineet noin 500–550 kilometrin korkeudella.

Matalampi rata ei kuitenkaan välttämättä estä järjestelmän käyttöä. Ukrainalaisen Militarnyin mukaan noin 500 kilometrin korkeudella toimiminen on teknisesti mahdollista. Toistaiseksi ei ole selvää, onko alkuperäistä ratatavoitetta muutettu, vai jatkavatko satelliitit myöhemmin nousuaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Teknisistä pulmista huolimatta järjestelmä näyttää jo tarjoavan Venäjälle rajallista käyttökykyä. Ukrainan sotilastiedustelu kertoi Janesille syyskuussa, että ensimmäinen satelliittiryhmä tarjosi satelliittiyhteyksiä Ukrainan yllä useiden tuntien ajan.

Ukrainan tiedustelun mukaan yhteyksiä voitaisiin käyttää reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon sekä tiedustelu- ja räjähdedroonien ohjaamiseen.

Varmaa näyttöä siitä RASSVETin käytöstä pitkän kantaman droonien ohjaamiseen ei ole. Superclusterin haastattelemat asiantuntijat pitävät tällaista käyttöä tulevaisuudessa mahdollisena.

Starlinkin menetys vauhditti hanketta

Hankkeen sotilaallinen merkitys kasvoi alkuvuodesta, kun Venäjän mahdollisuuksia käyttää Starlinkia Ukrainassa ryhdyttiin rajoittamaan.

Ukraina ja SpaceX ottivat helmikuussa käyttöön järjestelmän, jossa Ukrainassa käytettävät Starlink-päätteet on rekisteröitävä. Silloinen puolustusministeri Myhailo Fedorov kertoi muutoksen katkaisseen Venäjän joukkojen Starlink-yhteydet.

Tämä häiritsi merkittävästi hyökkääjän komentoyhteyksiä ja lennokkitoimintaa.

CNA:n asiantuntija Samuel Bendett arvioi, että jo ajoittainen päivittäinen pääsy Venäjän omiin satelliitteihin Ukrainan yllä olisi Moskovalle merkittävä etu.

Venäjän suunnitelmien mukaan verkkoa kasvatetaan satoihin satelliitteihin. RASSVETin kaupallisen toiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 2027, ja pitkän aikavälin tavoitteena on noin 900 satelliitin verkko vuoteen 2035 mennessä. Aikataulun toteutumisesta ei ole varmuutta.

Enemmistö ei toivo suomalaisyritysten investointien palaavan maahan sodan jälkeen.
Asiantuntijan mielestä valtiojohto voisi antaa nykyistä kokonaisvaltaisemman julkisen arvion siitä, miten uhka on muuttunut.
Evan Gershkovich pidätettiin Venäjällä vuonna 2023, tuomittiin vakoilusta ja vapautettiin myöhemmin.
Mainos