Maailmanpolitiikan viimeaikainen myllerrys on aiheuttanut Venäjälle kiusallisen tappiosarjan, joka osoittaa maan vaikutusvallan murentuneen monilla eri alueilla.
Presidentti Vladimir Putin menetti loppuvuodesta 2024 läheisen liittolaisensa, diktaattori Bashar al-Assadin Syyrian hallinnon romahdettua kapinallisjoukkojen yllätyshyökkäyksessä. Al-Assad pakeni pikaisesti Moskovaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump iski tammikuussa Venezuelaan ja toi presidentti Nicolas Maduron oikeuden eteen New Yorkissa. Venäjän toimittamat S-300- ja Buk-ilmatorjuntajärjestelmät eivät ilmeisesti edes olleet toimintakunnossa ilmaoperaation alkaessa.
Iranin haaveet alueellisesta suurvalta-asemasta murenivat viime vuonna taisteluissa Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Teheranin rahoittamat terroristijärjestöt ja miliisijärjestöt kärsivät mittavia tappioita.
Maan sisäinen tilanne kärjistyi vuodenvaihteen jälkeen talouskriisin ajettua kansanjoukot kaduille kaikissa maakunnissa. Hallinnon vastauksena oli äärimmäinen väkivalta, mutta Moskovan suunnalta apua ei ole juurikaan tullut.
Iranin hallinnon kaatuminen ei ole vielä varmaa, mutta ajatollah Ali Khameneilla on joka tapauksessa edessään suurin haaste vuosikymmeniin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen pitää levottomuuksia arvovaltatappiona ja strategisena takaiskuna Venäjälle, jonka keskeisiin liittolaisiin Iran lukeutuu.
Teheran on toimittanut muun muassa Ukrainan sodassa käytettäviä räjähdelennokkeja, joita nykyään tuotetaan myös Tatarstanissa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa.
– Tässä on aika iso sarja tappioita Venäjälle. Tämä toisaalta myös osoittaa sen, ettei Venäjä ole kyvykäs puolustamaan kumppaneitaan ja kavereitaan ympäri maailmaa. Tämä rajoittaa käsitystä siitä, mikä meillä on ollut Venäjästä, että se oli tällainen suuri ja mysteerinen varjoteatterin johtaja kaikissa maailman kriiseissä, Henri Vanhanen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
– Jos se ei kykene edes kavereitansa puolustamaan, niin kuinka vaikutusvaltainen tai globaali Venäjä on, tai onko se vielä edes suurvalta, Vanhanen jatkaa.
Asiantuntija muistuttaa, että Iranissa on aiemminkin nähty laajoja mielenilmauksia, jotka on lopulta tukahdutettu voimatoimin. Tällä kertaa olosuhteet vaikuttavat erityisen haastavilta hallinnolle talouskriisin ja kansainvälisten tapahtumien vuoksi.
Ratkaisevaa on, pysyvätkö turvallisuusjoukot valtarakenteen turvana aiempaan tapaan.
– Eli nähdäänkö, että turvallisuusjoukkoja kääntyisi mielenosoittajien puolelle. Tästä ei ole toistaiseksi merkkejä näkyvissä, Henri Vanhanen huomauttaa.
