Venäjän kykenemättömyys suojella liittolaisiaan Iranissa, Syyriassa ja Venezuelassa on heikkouden merkki, arvioivat asiantuntijat The Timesille.
Kun Syyrian kapinalliset marssivat pääkaupunki Damaskokseen reilu vuosi sitten, ei Venäjä eväänsä letkauttanut suojellakseen pitkäaikaista liittolaistaan Bashar al-Assadia. Sama toistui tammikuun alussa Venezuelassa, kun Kreml pystyi ainoastaan protestoimaan sanallisesti diktaattori Nicolas Maduron kaappausta Yhdysvaltoihin.
Sama kaava toistuu paraikaa Iranissa. Pappishallinto on yhä raskaamman paineen alla, mutta ei Venäjä ole näyttänyt lainkaan merkkejä siitä, että se olisi valmis tulemaan liittolaisensa apuun. Kuuba ei ole saanut juuri tukea Kremliltä, ja hiljattain Yhdysvallat on ottanut myös seurauksetta kiinni Venäjän varjolaivaston öljytankkereita.
Kremlin haluttomuus tai kyvyttömyys suojella liittolaisiaan onkin iso kolaus sekä Vladimir Putinin pyrkimyksille rakentaa globaalia lännen vastaista liittoumaa että Venäjän suurvaltahaaveille.
Etenkin Venezuelan operaatio oli Venäjälle nöyryytys, sillä se osoitti venäläisten S-300- ja Buk-M2 -ilmatorjuntajärjestelmien toimimattomuuden. Tietojen mukaan Venäjä ei ollut varmistanut, että järjestelmät olivat tosiasiallisesti toimintakykyisiä.
– Venezuelan jälkeen on paljon vaikeampaa edistää näitä ajatuksia, tiivistää anonyymi Venäjän hallitusta lähellä oleva lähde.
– Liittolaiset tuskin näkevät Venäjää luotettavana kumppanina ja suojelijana. Kyse on siitä, miten tämä hoidettiin. Se oli kasvojen menetys. Vahvat maat eivät kohtele liittolaisiaan näin.
Ääni kellossa on muuttunut nopeasti. 2010-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Putin ylpeili sillä, että Venäjä on viimein palauttamassa suurvalta-asemansa. Nyt Venäjän presidentti joutuu tyytymään ”uuskolonialismin ja imperialismin” tuomitsemiseen.
Liittolaisten hylkäämisen takana saattaa olla yksinkertaisesti resurssien puute. Kun iso osa voimavaroista uppoaa eksistentiaalisena koettuun Ukrainan sotaan, on Putin saattanut päättää, että Yhdysvaltojen kanssa ei kannata hakeutua isompaan konfliktiin.
– Kansainvälisellä areenalla Putinista on tullut paperitiikeri, tiivistää politiikan asiantuntija ja entinen Kremlin puheenkirjoittaja Abbas Galljamov.
Galljamovin mukaan Putin yritti nostaa Venäjän suurvallaksi, mutta epäonnistui tarvittavan taloudellisen pohjan rakentamisessa.
– Tämän tuloksena hänellä on monia tavoitteita, mutta ei juurikaan resursseja niiden toteuttamiseen.
Tilannetta eivät auta kiristyvät pakotteet. Viime vuonna maan öljytulot putosivat neljänneksellä.
Iranin hylkääminen johtuu taas New Eurasian Strategies Centre -ajatuspajan analyytikon John Loughin mukaan kylmäveriseen tilanneanalyysiin. Iranilaisdroonit olivat Ukrainan sodan alussa Venäjän sotakoneelle tärkeitä, mutta tätä nykyä Venäjä pystyy rakentamaan ja kehittämään drooneja itse. Tatarstanissa sijaitseva tehdas puskee ulos iranilaistyylisiä drooneja ilman Teheranin apua.
Tiivistettynä, Iran on Venäjälle paljon vähemmän tärkeä kuin joitakin vuosia sitten.
– Venäläiset lypsivät iranilaiset tyhjiin. He saivat tarvitsemansa ja ajattelivat, että heidän ei tarvitse antaa vastapalveluksia.
