Puola ja Ruotsi ovat ilmoittaneet ampuvansa alas kaiken, mikä loukkaa niiden ilmatilaa. Kovat lausunnot liikkuvat viimeaikaisiin tapahtumiin, joissa venäläiset lentokoneet ja droonit ovat loukanneet maan ilmatilaa ja häirinneet lentoliikennettä.
Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan ”kova uhkaus on sanottu nyt julki”. Hän muistuttaa, että samankaltaista viestiä on tullut myös muista Euroopan maista.
– Aiemmin myös Viron ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson totesi, että seuraava Naton ilmatilaa loukkaava venäläinen kone pitäisi ampua alas. Virosta viesti ei ollut yhtä ehdoton, sillä maalla ei ole omia ilmavoimia. Liettuassa parlamentti päätti tiistaina, että maan asevoimilla on lupa ampua alas sen ilmatilaan tunkeutuvat venäläisdroonit. Liettuan puolustusministeri Dovilė Šakalienė totesi parlamentin päätöksen antavan maalle nopean reagointikyvyn Venäjän toimia vastaan, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa joka tapauksessa tällaisen lupauksen tai uhkauksen – jopa hävittäjien alas ampumisesta ilmantilanloukkauksissa – voi tehdä vain kerran ja sen voi rikkoa toisaalta vain kerran tai sitten selitellä.
– Tämä siis asettaa myös Nato-kumppanimaat uudenlaiseen tilanteeseen, mikä varmasti vaatii keskustelua. Näissä tilanteissa yleensä liikkeellä on nimittäin myös muiden Nato-maiden hävittäjiä, kuin ilmatilanloukkauksen kohteeksi joutuneen maan.
Vaikka uhkaukset kuulostavat kovilta, länsimaiden johtajat ovat painottaneet, kuinka puolustusliitto Naton on kyettävä pitämään uskottavuutensa. Siihen liittyy myös valmius aseelliseen yhteenottoon Venäjän kanssa.
– Olen samaa mieltä. Meidän on oltava ja me olemme valmiita puolustamaan jokaista tuumaa Naton alueesta, Timo Heinonen huomauttaa.
