Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) ottaa kantaa viikkoja velloneeseen koulushoppailukeskusteluun.
Helsingissä syntyi äläkkä, kun kaupungin suunnitelmat uusista koulupiirirajoista tulivat julki. Lapsia aiotaan Itä-Helsingissä siirtää kauempana sijaitseviin peruskouluihin, jotta jakauma suomen- ja vieraskielisten oppilaiden välillä kouluissa tasapainottuisi.
Helsingin Sanomien toisen jutun mukaan jopa lapsen laittaminen painotusluokalle, kuten musiikki- tai liikuntaluokalle, on ”koulushoppailua”.
Kauman mukaan koulushoppailun käsitteeseen kytkeytyy vahvasti ajatus tasapäistämisestä.
– Koulushoppailu on vasemmistolainen käsite. Siihen liittyy ajatus tasapäistämisestä. Vanhemmilla on oikeus valita asuinalue, ja päätökseen tietenkin vaikuttaa, millainen koulu siellä on. Poliitikoiden ei pidä alkaa ”sekoittaa” tai siirtää lapsia muualle, Kauma linjaa X:ssä.
Hän on jakanut HS:n artikkelin, jonka mukaan Ranskassa tehty tutkimus osoittaa, että eri sosioekonomisisista taustoista tulevien oppilaiden sekoittaminen ei johtanut heikompaan koulumenestykseen.
Suomessa tällaista tutkimusta ei voi tehdä, sillä kaikille yhteisiä kokeita ei kouluissa pidetä. Suomessa on vältelty tasokokeita, jotta ne eivät johtaisi koulujen ”ranking-listoihin”. Suomessa oletukset eri koulujen vaikutuksesta lapsen oppimiseen tehdäänkin siksi vain mielikuvien perusteella, toteaa Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäki HS:lle.
LUE MYÖS:
Tutkijat Ylelle: Koulujen painotusluokat lisäävät jakoa meihin ja muihin
Koulushoppailu on vasemmistolainen käsite. Siihen liittyy ajatus tasapäistämisestä. Vanhemmilla on oikeus valita asuinalue, ja päätökseen tietenkin vaikuttaa, millainen koulu siellä on. Poliitikoiden ei pidä alkaa ”sekoittaa” tai siirtää lapsia muualle. https://t.co/OzYNUiiOLO
— Pia Kauma (@PiaKauma) August 17, 2026