Suomi ja Viro ovat ottaneet vastaan kymmeniätuhansia Ukrainan sotapakolaisia, mutta kotouttamisen onnistumisessa on selvä ero. Virossa valtaosa työikäisistä ukrainalaisista on työelämässä.
Asia käy ilmi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n, siirtolaisjärjestö IOM:n ja Viron pakolaisavun viime vuotta käsittelevästä raportista, jossa tarkastellaan Ukrainasta Viroon paenneiden työllisyyttä, toimeentuloa ja sopeutumista. Asiasta kertoo uutissivusto Delfi.
Raportin mukaan 90 prosenttia työikäisistä kuuluu työvoimaan, eli he joko työskentelevät tai etsivät aktiivisesti töitä. Heistä 79 prosenttia on työssä ja 11 prosenttia ilman työtä. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista kertoi, että johtavat parhaillaan tai ovat hiljattain johtaneet yritystä.
– Tulos osoittaa halua selviytyä omatoimisesti, raportissa todetaan.
Viroon tulleiden ukrainalaisten sotapakolaisten koulutustaso on korkea. Puolet työikäisistä on suorittanut korkeakoulututkinnon, 31 prosenttia teknisen tai ammatillisen koulutuksen ja 14 prosenttia toisen asteen tutkinnon. Alle prosentti on ilman koulutusta.
– Tämä viittaa vahvaan kilpailukykyyn työmarkkinoilla ja potentiaaliin osallistua Viron työmarkkinoille myös ammattityön ja asiantuntijatehtävien tasolla, raportissa arvioidaan.
Yleisimmin ukrainalaiset työskentelevät Virossa teollisuudessa (16 %), majoitus- ja ravitsemusalalla (15 %) sekä henkilökohtaisissa palveluissa tai kotipalveluissa (13 %). Keskimääräinen työaika on 37 tuntia viikossa. Kuukausipalkka verojen ja maksujen jälkeen on keskimäärin 1 300 euroa.
Työttömien joukossa yleisimpiä syitä työelämän ulkopuolella olemiseen ovat opiskelu (35 %), eläkkeelle siirtyminen (28 %) ja perhevelvollisuudet (14 %). Työnsaannin esteiksi mainittiin useimmin vähäinen aktiivisuus työnhaussa (24 %), puutteellinen viron kielen taito (19 %) ja matala palkkataso (10 %).
Ukrainalaiset pakolaiset tarvitsevat yhä vähemmän tukea Viron yhteiskunnalta. Viron sosiaaliturvaviraston maahanmuuttopalveluiden johtaja Liis Paloots kertoo Delfille, että ukrainalaiset pärjäävät pääosin itsenäisesti.
– Yleisesti ottaen ukrainalaiset tulevat ja pärjäävät jo alusta alkaen melko itsenäisesti, he haluavat tehdä töitä, Paloots sanoo.
Ukrainalainen ei työllisty Suomessa
Ukrainalaisten pakolaisten kotouttamisessa Suomi ja Viro ovat lähes kuin yö ja päivä.
Suomen työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ukrainalaisten työllisyysaste jäi noin 30 prosenttiin viime vuoden lopussa, kertoo Helsingin Sanomat.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Antti Kaihovaara kertoo MTV Uutisille, että ulkomaalaistaustaisten työttömyyden kasvua selittää osin ukrainalaiset pakolaiset.
– Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista, joiden työllisyystilanne on ymmärrettävästi heikompi kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla, Kaihovaara sanoo MTV:lle.
Virossa ukrainalaisten pakolaisten on arvioitu olleen hyödyksi maan taloudelle. Samalla 78 prosenttia ukrainalaisista kokee sopeutuneensa hyvin uuteen asuinmaahansa. Valtaosa aikoo myös jäädä Viroon.
– Olemme kuulleet myös tarinoita ihmisistä, jotka lähtivät aluksi esimerkiksi Itävaltaan tai Espanjaan, mutta tulivat myöhemmin Viroon, koska täällä mahdollisuudet ovat paremmat, kertoo Liis Paalots.