Uusien asuntojen aloitusmäärä jää tänä vuonna historiallisen alas, 1940-luvun tasolle, ja ensi vuosikin on rakennusalalle vaikea. Konkurssit ja lomautukset ovat iskeneet kovalla voimalla rakennusalaan ja valitettavasti ensi vuonna nähdään työttömyyttä. Venäjän oikeudeton sota Ukrainaa vastaan on kiihdyttänyt inflaatiota ja korot ovat nousseet voimakkaasti. Nämä tekijät ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet asuntokysynnän hiipumiseen.
Rakennusteollisuuden mukaan alan työllisyys alalla kasvoi nousukaudella parhaimmillaan 200 000 työlliseen, mutta ensi vuonna työllisyys putoaa alle edellisen nousukauden alun, 160 000 työlliseen. Rakennusalan syvä työttömyys tarkoittaa, että Suomen hallitus ei pysty saavuttamaan talous- ja työllisyystavoitteitaan. Hallituksella on kuitenkin halutessaan käytettävissä keinoja, joilla voidaan tukea rakennusalaa uuteen nousuun. Mahdolliset keinot maksavat valtiolle, mutta sekin maksaa paljon kansantaloudelle, jos rakennusalan suhdanne on ensi vuonna niin heikko kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa.
Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä useista rakennusalan tilannetta tukevista toimista, mutta panokset korjausrakentamiseen jäivät silloin vähäisiksi. Rakennusalan vaikeaan suhdannetilanteeseen voidaan nyt vastata parhaiten kahdella keinolla: kotitalousvähennyksen laajentamisella taloyhtiöille ja jatkamalla asuinrakennusten energia-avustuksia. Hallitus voi tehdä tarvittavat päätökset nopeastikin keväällä 2024.
Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa, mutta vain omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä remonteissa. Ihmisen asumismuodolla ei pitäisi olla merkitystä tällaisen veroedun saamisessa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin vahvistaisi merkittävästi pienempien taloyhtiöiden rahoitusasemaa.
Taloyhtiön osakkaat maksavat pääsääntöisesti korjauskulut yhtiövastikkeina. Taloyhtiö voisi esimerkiksi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.
Hallitus on päättänyt, että asuinrakennusten energia-avustus ja sähköautojen latauspaikka-avustus päättyvät tämän vuoden lopussa. On syytä epäillä, että hallituksen päätös nostaa taloyhtiöiden kynnystä ryhtyä tarvittaviin remontteihin. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan ”toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi” jatketaan. Tämä kirjaus on ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa.
Asuinrakennusten energia-avustus on vauhdittanut erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista. Energia-avustusta ja sähköautojen latauspaikka-avustusta jatkamalla Suomi valmistautuisi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tiukennuksiin, joista Euroopan komissio, europarlamentti ja jäsenmaiden parlamentteja edustavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja saavuttivat neuvottelutuloksen 7. joulukuuta 2023.
Uuden energiatehokkuusdirektiivin artiklojen tarkempaa sisältöä voidaan odottaa nähtäville tammi-helmikuussa 2024. Tämänhetkisen tiedon mukaan EU:n jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön tulee olla päivitetyn energiatehokkuusdirektiivin mukainen vuoden 2026 aikana. Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla, joten uudella direktiivillä on merkittävä vaikutus.
