Kotitalouksien ostovoima tiukalla – talouskasvu nollaan

Nordea laskee jälleen kasvuennusteitaan.
Kotitalouksille on tänä talvena jaossa niukkuutta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Kotitalouksille on tänä talvena jaossa niukkuutta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Pankin mukaan korkea inflaatio ja nousevat korot, Euroopan energiakriisi ja Kiinan koronatoimet heikentävät näkymiä. Suomen talouden kasvuennuste on tälle vuodelle 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle nolla prosenttia.

Länsimaisia kotitalouksia koettelee nyt ennätysnopea inflaatio. Ostovoiman odotetaan hupenevan myös jatkossa, sillä Euroopan energiasektorin ongelmien korjaaminen kestää vuosia ja energian korkeista markkinahinnoista vasta pieni osa on mennyt läpi kuluttajille.

Euroopan keskuspankki pyrkii estämään kovan inflaation valumisen palkkoihin vakuutuksillaan hintavakauden säilyttämisestä ja erittäin nopeilla koronnostoillaan heikentyneestä talousnäkymästä huolimatta.

– Hyvinkin erilaiset kehityskulut tästä eteenpäin ovat mahdollisia. Voimme päätyä euroalueella pitkäänkin hintojen ja palkkojen nousukierteeseen, joka pitää korot korkealla pitkään. Toisaalta voimme nähdä jo piankin syvän taantuman, jossa laaja-alaiset hintapaineet kaikkoavat nopeasti ja tarvitaan jälleen elvyttävää rahapolitiikkaa, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

Myös maailman talousjäteissä on merkittäviä riskitekijöitä.

– Yksi maailmantalouden suurista kysymyksistä on yhä, saako Yhdysvaltain keskuspankki maassa vallitsevan voimakkaan inflaatiokierteen hallitusti kontrolliin. Toisaalta Kiina painii yhä koronarajoitteiden kanssa, eikä nopeaa ulospääsyä ole näköpiirissä, Koivu ennakoi.

Suomen talouden kasvu pysähtyy
Poimintoja videosisällöistämme

Talouden näkymät ovat Nordean mukaan heikentyneet selvästi kesän aikana ja kasvun odotetaan pysähtyvän loppuvuonna. Euroopan energiapula näkyy myös Suomessa korkeina sähkön ja polttonesteiden hintoina. Vientiteollisuus puolestaan kärsii kalliiden energiahintojen lisäksi kysynnän vähenemisestä Euroopan talouskehityksen hyytyessä.

Verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan Suomi lähtee kohti hankalaa talvea kuitenkin vahvoista lähtökohdista.

– Energiasektorille tehdyt investoinnit vihreään siirtymään hyödyttävät nyt koko yhteiskuntaa, kun riippuvuus kallistuneesta fossiilisesta energiasta on vähentynyt. Suomen omavaraisuus sähkön tuotannossa myös paranee huomattavasti, kun Olkiluodon uusi reaktori saadaan käyttöön ja tuulivoimakapasiteetti kasvaa nopeasti, ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.

Hintojen nousu kurittaa kotitalouksia

Kotitalouksien tilanne on tänä ja ensi vuonna vaikea myös Suomessa, kun korkea inflaatio ja nousevat asuntolainojen korot kasvattavat niiden menoja selvästi tuloja nopeammin. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna noin viisi prosenttia nopeammin kuin ansiotaso.

Ostovoiman heikentymistä ja kotimaisen kysynnän supistumista puskuroivat kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt, toistaiseksi hyvänä pysynyt työllisyystilanne sekä valtion tukitoimet.

– Kotitalouksille on tänä talvena jaossa niukkuutta, kun sähkö- ja ruokalaskun lisäksi asuntolainan korot nousevat. Kotitalouksen heikko ostovoima on alkanut näkyä tavarakulutuksen vähenemisen lisäksi asuntokysynnän heikentymisenä, mikä on omiaan hyydyttämään rakentamista, arvioi Kostiainen.

Ihmiset, jotka tulevat töihin vain tekemään tehtävän, tullaan korvaamaan tekoälyllä. Mutta ne, jotka tietävät, miten arvokkaat asiat ansaitaan, tekevät tekoälyn avulla enemmän lyhyemmässä ajassa ja voivat ansaita enemmän, taloustieteilijä Markku Stenborg sanoo näkökulmassaan.
Ekonomistin mukaan tilisäästämisessä ei pitkässä juoksussa tule tuottoa.
Suomalaisessa talouspoliittisessa puheessa puhutaan Juha Tervalan mukaan liian vähän konkreettisista kasvutoimista.
Mainos