Heikon alkuvuoden vuoksi Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia, arvioi Suomen Pankki perjantaina julkaisemassaan väliennusteessa.
Vuonna 2026 kasvun ennustetaan kiihtyvän 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin.
Suomen Pankin mukaan yrityssektorin näkymät ovat kohentuneet, mutta heikko kotitalouksien luottamus jarruttaa edelleen talouden kasvua.
– Alkuvuosi on ollut heikko, mutta merkkejä kasvun piristymisestä on ilmassa. Työmarkkinatilanne jatkuu edelleen vaikeana, totesi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Inflaatio pysyy maltillisena, ja suureksi kasvanut työttömyys alkaa vähitellen pienentyä ensi vuodesta alkaen. Investointien lisääntyminen ja teollisuuden parantuneet näkymät ovat merkkejä yrityssektorin piristymisestä. Kotitalouksien heikkoa kulutuskysyntää piristää vähitellen muun muassa palkkojen nousu ja maltillinen inflaatio.
Euroalueen taloustilanteessa on Suomen Pankin mukaan myönteistä, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua.
Euroalueella inflaatio on nyt tavoitteen, eli 2 prosentin, tuntumassa ja kasvu sinnittelee tullirytinässä.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti torstaina kokouksessa pitää ohjauskorot ennallaan. EKP:n ennusteen mukaan inflaatio pysyttelee 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,1 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,7 prosenttia ensi vuonna.
– Kun epävarmuus jatkuu ja inflaationäkymät ovat tällä hetkellä tavoitteen tuntumassa, meillä ei EKP:n neuvostossa ollut akuuttia tarvetta muuttaa korkoja. Liialliselle tyytyväisyydelle ei ole silti sijaa, vaan pysytään valppaana. Emme sitoudu mihinkään korkouraan, vaan päätökset tehdään kokous kokoukselta, seuraavan kerran lokakuussa, Rehn avasi päätöksen taustoja.
Geopolitiikan ja kauppapolitiikan kentältä tuleva epävarmuus heikentää edelleen talouden kasvua, vaikka kesän tullisopu lievensikin suurimpia uhkakuvia ja aiemmat koronlaskut tukevat edelleen kysyntää. Toisaalta puolustusmenojen ja investointien lisääminen saattaa piristää kasvua. Suurempi hankintojen kotimaisuusaste euroalueella synnyttäisi työpaikkoja ja kasvattaisi tuloja, ja sen kerrannaisvaikutukset talouteen olisivat myönteisemmät.
– Puolustusmenojen lisäys tukee kasvua etenkin vuosina 2026–2027. Niiden aiheuttamaa painetta julkiselle taloudelle niin Suomessa kuin Euroopassa voidaan vähentää, jos panostukset onnistutaan kohdentamaan yhteishankintoihin ja teknologista kehitystä edistävään toimintaan. Avainasemassa ovat osaavat ihmiset ja heidän tekemänsä innovaatiot, toteaa Rehn.
Vaikka puolustusmenojen olennaisin tarkoitus on turvallisuuden lisääminen, myös taloudellisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. Puolustussatsaukset lisäävät ainakin lyhyellä aikavälillä väistämättä velkaantumista, mutta tämä vaikutus on sitä pienempi mitä enemmän satsauksilla saadaan vauhditettua kasvua.