Hallitus päätti budjettiriihessään eilen torstaina rakenneuudistuspaketista, jolla on tarkoitus kuroa umpeen yli 9 miljardin euron kestävyysvaje vuoteen 2017 mennessä.
Yksi päätöksistä koski kotihoidontukea. Hallitus päätti, että nykyinen kotihoidontuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle korvamerkittyä tukijaksoa, perhe menettää tältä osin tuen.
Nykyisin kotihoidontukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista, muu hoitaja kuten isovanhempi tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tiedossa ei ole, voiko uuden linjauksen jälkeen tuen saada edelleen muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja.
Hallituksen tavoitteena on patistella äitejä töihin. Kotihoidontuen saajia oli 116 000 vuonna 2012 Kelan tilastojen mukaan. Näistä naisia oli 109 000.
Valtiovarainministeriö arvioi toukokuussa julkistetussa Talouspolitiikan strategia 2013 -julkaisussaan kotihoidontuen leikkaamisen vaikutuksia. Kotihoidontuen leikkaaminen vuodella ei valtiovarainministeriön arvion mukaan lisäisi työvoimaa kuin joillakin tuhansilla henkilöillä. Vuoden leikkaus koskisi 15 000 henkilöä, joista osa on jo työmarkkinoilla ja osa puolestaan siirtyisi työttömiksi työnhakijoiksi.
Nyt hallitus on päättänyt leikata tukea vuoden äidiltä ja korvamerkitä isän käytettäväksi saman verran eli vuoden. Yhteenlaskettuna kotihoidontuen kesto ei lyhene, mikäli molemmat vanhemmat käyttävät kiintiönsä.
Vaikutuksia ei ole laskettu
Kotihoidontuen leikkauksen vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen ei ole laskettu ainakaan hallituksen torstaina julkistamassa rakennepoliittisessa ohjelmassa.
Itse asiassa hallituksen ohjelmassa ei ole kerrottu minkään yksittäisen toimenpiteen vaikutusta, koska osa toimenpiteistä ei ole riittävän täsmällisiä, jotta niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Koko suunnitelma kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi perustuu arvioihin ja tavoitteisiin, minkä verran eri osa-alueilta voitaisiin kuroa kestävyysvajetta umpeen.
Tein pari viikkoa sitten kotihoidontuen isäosasta jutun Nykypäivään. Silloin kotihoidontuen isälle korvamerkittyä osuutta ei edes valmisteltu, puhumattakaan siitä, että kotihoidontuen leikkaamisesta olisi tehty laskemia.
Sain juttua varten Kelan johtavalta tutkijalta Anita Haatajalta hänen tutkimuksensa vanhempainvapaan isäkiintiön vaikutuksista. Haataja oli tehnyt mikrosimulointimenetelmällä laskelmia, minkälaisia vaikutuksia sillä voisi olla, jos vanhempainrahakautta pidennettäisiin kolmella isälle korvamerkityllä kuukaudella. Tässä vaihtoehdossa kaikki isät jäisivät vanhempainrahalle kolmeksi kuukaudeksi kotiin, ja äidit siirtyisivät kotihoidontuelta ansiotyöhön nykyisen vanhempainrahakauden jälkeen.
Tutkimuksen mukaan noin puolet perheistä hyötyisi ratkaisusta yhteenlasketuissa nettotuloissa, mutta lähes puolelle perheistä kolmen isälle kiintiöidyn kuukauden käyttäminen aiheuttaisi tulonmenetyksiä.
Julkisen talouden näkökulmasta vanhempainrahakauden pidentäminen kolmella kuukaudella lisäisi päivärahakustannuksia 184 miljoonaa euroa, eli 23 prosenttia toteutuneeseen, tutkimuksessa käytettyyn vuoden 2007 tasoon verrattuna. Kotihoidontuen kustannukset pienisivät 34 miljoonaa euroa. Puolisoiden yhteenlasketut palkkatulot laskisivat 183 miljoonaa euroa, tosin äitien tulot kasvaisivat 145 miljoonaa euroa. Verotuotot tippuisivat 26 miljoonaa euroa.
Verotulot pienenisivät
Nyt käyttöönotettava kotihoidontuen isäkiintiö ei tietenkään ole täysin rinnastettavissa vanhempainrahakauden pidentämiseen, koska vanhempainrahan määrä on huomattavasti korkeampi kuin kotihoidontuen määrä.
Tutkimuksen perusteella voitaneen kuitenkin olettaa, että kotihoidontukivaihtoehdossa puolisoiden yhteenlasketut tulot jäisivät aiempaa pienemmiksi. Lisää päivärahakustannuksia ei tulisi, koska päivärahaa ei maksettaisi. Kotihoidontuen kustannukset eivät pienenisi, vaan pysyisivät samoina olettaen, että kaikki isät käyttäisivät kotihoidontukikiintiönsä. Verotulot kuitenkin laskisivat miesten jäädessä naisten sijaan kotiin.
Todellisuudessa kaikki miehet eivät tietenkään jäisi kotiin hoitamaan lapsia vuodeksi naisten siirtyessä töihin. Todennäköistä on, että monilla perheillä ainakin osa kotihoidontukikiintiöstä jäisi käyttämättä. Osassa tapauksista kävisi varmaan niinkin, että äidit jäisivät kotiin hoitamaan lasta ilman kotihoidontukeakin.
Julkisen talouden näkökulmasta paras ratkaisu olisikin, että sekä äidit että isät tulisivat töihin kartuttamaan verotuloja. Kun lapset laitettaisiin päivähoitoon, päivähoitokustannukset kuitenkin kasvaisivat.
Työttömän oikeuksia ei rajata
Valtiovarainministeriön Talouspolitiikan strategia 2013 -raportissa todetaan, että kotihoidontuen leikkaaminen vuodella lisäisi kunnallisen päivähoidon kustannuksia enemmän kuin tuen lyhentäminen toisi säästöjä. Päivähoidon kustannuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta. Samalla vapautettaisiin päivähoitopaikkoja niille lapsille, joiden molemmat vanhemmat käyvät töissä.
Nyt hallitus onkin päättänyt kotihoidontuen puolittamisen lisäksi rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-. vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.
Käytännössä linjaus tarkoittaa siis sitä, että jos vanhempi on kotona vastasyntyneen lapsen kanssa, vanhemmalla lapsella ei ole oikeutta kokopäiväiseen kunnalliseen hoitopaikkaan. Työttömän vanhemman lapsen oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon ei kuitenkaan rajoiteta.
Valtiovarainministeriö arvioi samaisessa raportissaan, ettei kotihoidontuen leikkaaminen vuodella nostaisi naisten työllisyysastetta.
Kun päätöksen vaikutukset julkiseen talouteen on arvioitu vähäisiksi, päätökseen taustalla ovat ilmeisesti vaikuttaneet ideologiset syyt: sukupuoltenvälinen tasa-arvo, lasten kasvattaminen laitoksissa ja valinnanvapauden karsiminen.
Juttua on päivitetty 2.9.2013 klo 14.20: Kotihoidontuen puolittaminen tarkoittanee sitä, että kummallekin vanhemmalle korvamerkitään vuoden verran tukea, eikä 1,5 vuotta, kuten kirjoittaja alun perin laski. Kotihoidontukea voi hakea vasta vanhempainrahakauden jälkeen, eli lapsen ollessa 11 kuukauden ikäinen.
Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän toimittaja.
