”Koskee myös Suomea” – Mika Aaltolalta suora muistutus

Venäjän puheet sodan juurisyistä kumpuavat etupiiriajattelusta.
Punainen tori Moskovassa lokakuussa 2025. AFP / LEHTIKUVA / OLESYA KURPYAYEVA
Punainen tori Moskovassa lokakuussa 2025. AFP / LEHTIKUVA / OLESYA KURPYAYEVA

Aina, kun Venäjä puhuu ”juurisyistä”, se puhuu etupiiritavoitteestaan, joka koskee myös Suomea, muistuttaa europarlamentaarikko (kok./EPP) ja ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola.

Hän viittaa Venäjän duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Andrei Kartapolovin puheisiin. Kartapolov neuvoi eilen Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ”soittamaan useammin Vladimir Putinille”, jotta Trump tietäisi, mitä tehdä.

Kartapolovin lausahdus kumpuaa siitä, että Trump sanoi sunnuntaina soittavansa Putinille ennen kuin Yhdysvallat mahdollisesti myy Tomahawk-risteilyohjuksia Ukrainalle. Trumpin mukaan Putinin tulisi suostua lopettamaan sota. Venäjä tuskin haluaa Tomahawk-ohjuksia suuntaansa, Trump tiivisti.

– Jos Trump haluaisi auttaa, hän kuuntelisi sitä, mitä presidenttimme sanoo. Valitettavasti Trump on kuunnellut viime aikoina eurooppalaisia “johtajia” ja [Volodymyr] Zelenskyi’ä, ei herra [Putinia]. Siksi syntyy ongelmia ymmärtää tapahtumien olemusta, niiden juurisyitä ja sitä, mitä tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä, Kartapolov sanoi.

– Siksi neuvoni herra Trumpille on tämä: soita useammin Putinille – hän tietää, mitä tehdä, milloin ja miten.

Venäjän propagandassa hyökkäyssodan syytä vieritetään muille ja sitä perustellaan Kremlin ”oikeutetuilla turvallisuushuolilla”, jotka liittyvät muun muassa Naton laajenemiseen.

Tomahawk-ohjusten mahdollinen toimitus Ukrainalle on kauhistuttanut Moskovaa, mistä kielivät Kremlin tuoreet lausunnot.

Nykyinen turvallisuustilanne on niin monimuotoinen, että kenraali kysyy syömmekö droonisoppaa veitsellä ja presidentti edellyttää ettei pahaan voi vastata pelkällä hyvällä.
Venäläinen imperialismi on vuosisatoja elänyt virus, josta voi vain Ukrainan voitto parantaa, sanoo shakkimestari.
Tutkijan mukaan Saksan käänne Venäjä-politiikassa ei ole välttämättä kovin pysyvä.
Mainos