Uuden sähköauton ostajia varoitellaan usein siitä, että sähköauto on pian jo eilisen teknologiaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Marita Laukkasen mukaan huoleen ei ole kuitenkaan suurta syytä.
– Akkusähköauton hyötysuhde on ylivoimainen eli vedyllä ajaminen tulisi kalliimmaksi. Lisäksi vety vaatisi kokonaan uuden jakeluverkoston, joka vastaisi tiheydeltään nykyistä huoltoasemaverkkoa. Kun vedyllä ajaminen on kalliimpaa kuin sähköllä ajaminen, jakeluverkostoa ei tule syntymään yksityisten investointien pohjalta. Vety ei siis tule henkilöautojen osalta syrjäyttämään sähköä markkinaehtoisesti, Laukkanen sanoo Verkkouutisille.
Geologian tutkimuskeskus teki tänä vuonna Simon P. Michauxin johdolla tutkimuksen, jossa luotiin kuusi vaihtoehtoista mallia, joiden avulla Suomi voisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Viidessä niistä Suomen hiilijalanjälki pysyisi samalla tasolla kuin tällä hetkellä ja kuudennessa vaihtoehdossa fossiilisista vaihtoehdoista luovuttaisiin vaiheittain.
Michauxinkin johtaman tutkimusryhmän mukaan siirtymä tehtäisiin vaiheittain. Paras aikaikkuna ilmastonmuutoksen kulmasta katsottuna on tehdä se seuraavien kymmenen, viidentoista vuoden aikana. Samoilla linjoilla on myös Laukkanen eikä näe, että fossiilisista polttoaineista pystytään luopumaan kovinkaan nopeasti.
– Fossiilisia polttoaineita käytetään varmasti vielä kymmenen vuoden päässä. Nyt esimerkiksi uusista autoista kaksi kolmannesta on edelleen bensiini- tai dieselautoja. Kun autoilla ajetaan Suomessa keskimäärin reilut kaksikymmentä vuotta, fossiilisia polttoaineita tankataan vielä pitkään, hän sanoo.
Michaux painotti tutkimuksen julkaisun yhteydessä, että fossiilisista polttoaineista luopuminen vaiheittain on mahdollista. Se vaatii kuitenkin yhteiskunnalta resilienssiä, jotta voimme vähentää yhteiskunnan eri toiminnoissa tarvittavaa energian määrää.
Suomessa ratkaisuna on käytetty tuuli- ja ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa vetyä on kokeiltu tukemaan lämmitystä. Laukkasen mukaan Suomessa vedystä ei ole ratkaisemaan lämmityksen ongelmia, koska Suomessa maakaasun osuus lämmityksestä on paljon pienempi kuin Keski-Euroopan maissa.
Vety ei tule korvaamaan sähköä energian tuotannossamme. Vedyn tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin sähkön ja lisäksi vihreän vedyn tuotannossakin joudutaan käyttämään sähköä.
– En näe, että vety olisi tulossa ratkaisuksi lämmitykseen Suomessa. Meillähän maakaasun osuus lämmityksessä on häviävän pieni eli tilanne on toinen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vety on kallista ja vaatisi uuden jakeluverkoston. Erilaiset fossiilittomat ratkaisut kaukolämmön tuotantoon ovat Suomessa taloudellisempi vaihtoehto. Vety on parhaimmillaan fossiilisten polttoaineiden korvaajana teollisuuden tuotannossa, sanoo Laukkanen.
Vety voi tulla auttamaan teollisuutta maakaasun korvaamisessa. Laukkanen uskoo, että esimerkiksi raskas liikenne voisi tulevaisuudessa kulkea sekä sähköllä että vedyllä.
– Pidemmällä aikavälillä raskas liikennekin voi alkaa yhä suuremmassa määrin käyttää sähköä. Paikallisten kuljetusten osalta lataukset voidaan hoitaa varikolla. Pitkän matkan rekkaliikenteessä, jossa sähkö vaatisi lataustaukoja, vety saattaa osoittautua parhaaksi ratkaisuksi.
