Koronnousut jatkuvat – professori HS:lle: Keskuspankki tekee sen, mitä pitääkin

Suuret palkankorotukset sekä erilaiset tukitoimet voivat kiihdyttää inflaatiota entisestään.
Elinkustannusten nousua pyritään torjumaan kiristämällä rahapolitiikkaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Elinkustannusten nousua pyritään torjumaan kiristämällä rahapolitiikkaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Keskuspankkien korkojen nostot jatkuvat kunnes inflaatio on kohtuullisella tasolla, sillä muita tehokkaita keinoja inflaation taltuttamiseen ei juuri ole.

Korkojen nousu näkyy esimerkiksi asuntolainan kuukausittaisissa lainanhoitomenoissa, jotka ovat monilla suomalaisilla nousseet korkojen tarkistuksen myötä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Noin 30 prosentilla suomalaisista on tällä hetkellä asuntolainaa ja useimmat ovat keski- tai hyvätuloisia, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

– Asuntovelalliset ovat yleensä verrattain hyväosaisia, mutta eivät kovin vanhoja. On hassua, että ihmiset, jotka yleensä ovat jyrkästi markkinatalouden puolustajia, valittavat keskuspankin koronnostoista. Keskuspankki tekee nyt juuri sen, mitä sen pitääkin tehdä: taltuttaa inflaatio rahapolitiikkaa kiristämällä, Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti toteaa HS:lle.

Korkoja nostetaankin niin kauan kunnes inflaatiovauhti taantuu noin kahden prosentin tavoitevauhtiin.

Poimintoja videosisällöistämme

Pitkään jatkunut inflaatio on kurittanut erityisesti pienituloisia. Moni poliittinen tukitoimi tai palkankorotukset saattavat kiihdyttää inflaatiota entisestään.

Keskuspankin rahapolitiikan kiristykset ja poliittisesti määrätyt tukitoimet ihmisten taloudellisen tilanteen helpottamiseksi lyhyellä tähtäimellä voivat toimia keskenään ristiriidassa, jos tavoitteena on inflaation hillitseminen. Esimerkiksi Ruotsin hallituksen jakamat sähkötuet ovat saaneet kritiikkiä tästä syystä.

– Tämä on finanssipoliittista elvytystä ja vaikuttaa päinvastoin kuin mihin keskuspankki pyrkii. Pahimmassa tapauksessa tällaiset toimet pidentävät inflaatiopiikkiä ja pakottavat keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa entistä enemmän, Jäntti sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Myös suurilla palkankorotuksilla voi olla vastaava vaikutus.

– Hinta-palkkakierre on todellinen riski, mutta ei siitä Suomessa ainakaan toistaiseksi ole merkkejä. Keskitetty palkkajärjestelmä pienentää tätä riskiä, koska ammattiliitot voivat palkoista neuvotellessaan ottaa huomioon koko yhteiskunnan edun inflaation torjunnassa, Jäntti sanoo.

Tämän hetken IMF:n ennusteen mukaan inflaatio hidastuisi ensi vuoteen mennessä noin 2,5 prosenttiin.

Viime vuosina tekoälyn läpimurto on kasvattanut USA:n eroa Eurooppaan ja Suomeen.
Usean miljardin euron arvoinen hanke toteutuu Lappeenrannassa.
Helsingin seudun yrityksissä näkyy varovaisia piristymisen merkkejä.
Mainos