Verohallinto myönsi korona-aikana veroille maksujärjestelyjä poikkeuksellisesti ilman virkailijan harkintaa ja helpotetuin ehdoin.
Maksujärjestelyjä hyödyntäneet yritykset ajautuivat konkurssiin useammin ja nopeammin kuin yritykset keskimäärin, ja niillä oli myös muita yrityksiä korkeampi harmaan talouden riski, ilmenee Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta selvityksestä. Huojennetut maksujärjestelyt aiheuttivat yhteiskunnalle arviolta 33 miljoonan euron menetetyt verotulot.
Kun yritykset ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin koronarajoitusten vuoksi, hallitus pyrki helpottamaan niiden tilannetta muun muassa siten, että verojen maksujärjestelyjä myönnettiin helpotetuin ehdoin. Verohallinto muun muassa laski maksujärjestelyn viivästyskorkoa ja antoi lyhennysvapaata maksujärjestelyn erien maksamiseen.
Huojennetut maksujärjestelyt eivät kuitenkaan estäneet koronapandemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten konkursseja vaan ainoastaan viivästyttivät niitä, ilmenee HTSY:n selvityksestä. Huojennetun maksujärjestelyn saaneiden yritysten taloudelliset tunnusluvut ja maksuvalmius olivat keskimäärin heikommat kuin muilla yrityksillä. Myös velkaantumisaste oli korkeampi ja kannattavuus heikompi.
Selvityksessä havaittiin myös, että osa harmaan talouden toimijoista yritti hyödyntää huojennettua maksujärjestelyä pysyäkseen ennakkoperintärekisterissä ja välttyäkseen verovelkarekisteriin päätymiseltä.
Koska maksujärjestelyissä ei käytetty virkailijaharkintaa, huojennetun maksujärjestelyn piiriin pääsi ainakin yli 100 sellaista yritystä, jotka oli verotarkastuksen perusteella luokiteltu harmaan talouden toimijaksi.
– Selvityksessä havaittiin, että sellaiset yritykset, joilla riski harmaaseen talouteen oli korkea, hakeutuivat huojennettuun maksujärjestelyyn muita yrityksiä aktiivisemmin. Nämä yritykset myös päätyivät konkurssiin useammin kuin matalan riskin yritykset, sanoo tiedotteessa Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Yksi HTSY:n selvityksestä noussut keskeinen havainto oli, että vakavaraiset yritykset hyödynsivät huojennetun maksujärjestelyn poikkeuksellisen matalaa korkoa rahoituskeinona.
– Jo lainvalmisteluvaiheessa nousi esiin riski siitä, että alhaisen koron myötä maksujärjestely voi muodostua houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaisille yrityksille, jotka eivät ole koronan vuoksi akuuteissa maksuvaikeuksissa eivätkä tarvitse verojen maksujärjestelyä. Selvitys osoittaa, että riski toteutui, ja moni vakavarainen yritys hyödynsi huojennettua maksujärjestelyä rahoituskeinona sen sijaan, että olisivat käyttäneet perinteisiä osakeyhtiöiden rahoitusvaihtoehtoja, Marttinen toteaa.
Hänen mukaansa selvitys osoittaa, että mahdollisissa tulevissa kriiseissä pitäisi pyrkiä säilyttämään jonkinlainen harkintamekanismi ja kohdentaa tukitoimet tarkemmin.
– Ilman virkailijaharkintaa toteutetun huojennetun maksujärjestelyn aiheuttama taloudellinen riski valtiolle oli merkittävä. Selvityksen tulokset antavat tukea sille, että jatkossa vastaavia poikkeusoloja silmällä pitäen olisi tärkeää selvittää jo ennalta, minkälaisia vaihtoehtoja on kohdentaa tukitoimia mahdollisimman tarkasti. Näin yritykset eivät voisi käyttää järjestelmää perusteettomasti rahoituskeinona eivätkä harmaan talouden riskitoimijat voisi hyödyntää sitä.
