Kansanedustaja, sotatieteiden dosentti ja puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell (kok.) katsoo, että sotaan liittyvien droonien mahdollisesti aiheuttamat vahingot Suomessa nostavat esiin merkittävän kokonaisturvallisuuden kysymyksen. Kyse ei hänen mukaansa ole vain vakuutusehdoista, vaan siitä miten suomalainen yhteiskunta varautuu uuden turvallisuusympäristön konkreettisiin seurauksiin.
Julkisuudessa on noussut esiin, että sotaan liittyvän droonin aiheuttamia omaisuusvahinkoja ei välttämättä korvattaisi tavallisista vakuutuksista.
Myös Valtiokonttorin osalta on tuotu esille, ettei nykyinen lainsäädäntö näytä tarjoavan selvää korvauskanavaa vieraan valtion taisteluvälineen aiheuttamille esine- tai taloudellisille vahingoille.
Limnellin mukaan tilanne on syytä selvittää ripeästi.
– Droonivahinkojen korvauskysymys ei ole vakuutustekninen yksityiskohta vaan osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Jos sotaan liittyvä drooni harhautuu Suomeen ja aiheuttaa vahinkoa, kansalaisen tai yrityksen ei pidä jäädä yksin vakuutusehtojen ja lainsäädännön harmaalle alueelle, Limnell sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa kysymys on samalla luottamuksesta viranomaisiin ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.
– Kansalaisille ja yrityksille pitää kyetä kertomaan etukäteen, kuka vastaa, millä perusteella ja kuinka nopeasti. Vastausta ei pidä alkaa etsiä vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen vakava vahinko on tapahtunut, Limnell korostaa.
Hän pitää vakuutusyhtiöiden näkökulmaa ymmärrettävänä. Sotaan liittyviä riskejä on vaikea mallintaa, hinnoitella ja kantaa tavallisessa vakuutusjärjestelmässä. Juuri siksi asiaa ei hänen mukaansa voi jättää pelkästään yksittäisten vakuutusehtojen ja jälkikäteisen tulkinnan varaan.
– On ymmärrettävää, että sotaan liittyvät riskit ovat vakuutusjärjestelmälle vaikeita. Mutta silloin kysymys siirtyy entistä selvemmin yhteiskunnan varautumisen ja lainsäädännön puolelle. Harmaa alue vakuutusten ja valtion vastuun välissä on turvallisuusriski, ei tekninen yksityiskohta, Limnell sanoo.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut tavalla, jossa sodan vaikutukset voivat heijastua Suomeen myös ilman, että Suomi on sodan osapuoli. Tähän on Limnellin mukaan varauduttava käytännön tasolla.
– Jos drooni vaurioittaa kotia, autoa, maatilaa, yrityksen toimitilaa tai tuotantoa, kansalainen tai yrittäjä ei saa jäädä yksin ehtojen tulkinnan kanssa. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa myös sitä, ettei ihmistä jätetä yksin silloin, kun vahinko on seurausta Suomen rajojen ulkopuolisesta sotilaallisesta kriisistä.
Limnell katsoo, että on syytä arvioida tarvitaanko nykyiseen lainsäädäntöön täsmennyksiä tai erillinen menettely vieraan valtion taisteluvälineiden aiheuttamien vahinkojen varalta. Mahdollisen korvausjärjestelmän ja vastuiden selkeyttäminen kuuluu ennen kaikkea sisäministeriön ja valtiovarainministeriön toimialaan.
– Tämä aukko on tunnistettava avoimesti ja selvitettävä etukäteen. Uudessa turvallisuustilanteessa varautuminen ei voi tarkoittaa vain ilmatilan valvontaa ja viranomaisprosesseja. Sen on tarkoitettava myös sitä, että vahingon sattuessa kansalaiselle ja yritykselle on selkeä, oikeudenmukainen ja ennakoitava korvauspolku, Limnell toteaa.
LUE MYÖS:
Ilmavoimien päällikkö Ylelle: Näissä tapauksissa droonia ei ammuta alas