Mikäli hyvinvointialueiden rahoituspohjaa ei saada kuntoon, edessä voi olla hyvinvointialueveron käyttöönotto, kommentoi konsulttiyritys FCG:n johtaja Eero Laesterä Iltalehdelle.
Laesterän mukaan valtiovarainministeriön rahoitusmallissa alueiden rahoitus kasvaa neljällä prosentilla joka vuosi. Se on katettava joko talouskasvulla, sopeutuksilla tai uusilla veroilla.
– Jos alueet eivät pysty sopeuttamaan, hyvinvointialueiden vero alkaa kajastaa. Jos menoja ei saada puristettua pienemmäksi, en voi uskoa, että on kohdentamisperuste, jolla valtio voi antaa jollekin hyvinvointialueelle enemmän rahaa, Laesterä tiivistää.
Hyvinvointialueiden budjetit ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa alijäämäiset. Tilannetta pahentaa muun muassa hyvinvointialueiden suuri määrä ja pieni koko. Jotta pienille alueille on saatu osaajia, on palkkoja pitänyt pitää korkealla. Jos alueita aletaan kustannussyistä yhdistämään, pitää uudella alueella ottaa palkkaharmonisaation vuoksi käyttöön pienemmän alueen korkeammat palkat.
Uuden rahoitusmallin hyödyt jakautuvat myös epätasaisesti. Suurimpia hyötyjiä ovat FCG:n selvityksen ne hyvinvointialueet, joissa suurin puolue on keskusta tai RKP. Suurimpiin häviäjiin kuuluvat taas ne hyvinvointialueet, joissa suurin puolue on kokoomus tai SDP.
Kaikista hyvinvointialueista uuden rahoitusmallin suurin hyötyjä on Pohjois-Karjala, jossa rahoitus kasvaa 526 eurolla asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä. Muihin suuriin hyötyjiin lukeutuvat Keski-Pohjanmaa, Lappi, Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme. Näillä kaikilla alueilla Päijät-Hämettä lukuunottamatta suurin puolue on keskusta tai RKP.
Suurimpiin häviäjiin lukeutuvat Helsinki, Kainuu ja Etelä-Savo. Kahden jälkimmäisen hyvinvointialueen tilannetta hankaloittaa ikääntyminen ja kutistuva väestöpohja, jonka lisäksi Etelä-Savossa on sen pienestä koosta huolimatta kaksi sairaalaa: Yksi Savonlinnassa ja toinen Mikkelissä.
Tästä huolimatta Kainuussa ja Etelä-Savossa tullaan käyttämään eniten rahaa asukasta kohti. Kainuussa asukasta kohden on budjetoitu 5 300 euroa vuodessa, Etelä-Savossa taas 5 200 euroa. Sen sijaan kokoomusjohtoisilla Uudenmaan hyvinvointialueilla luvut ovat huomattavasti pienempiä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Länsi-Uudellamaalla rahoitusta on budjetoitua asukasta kohti vain 3 400 euroa.
Erot repeävät entistäkin suuremmiksi vuoteen 2030 mennessä, jolloin Vantaa-Keravalla on budjetoitu asukasta kohden 4 200 euroa, kun taas Kainuussa luku nousee 6 800 euroon. Se, miten kasvavat sote-kulut rahoitetaan on kuitenkin epäselvää.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ehtinyt jo vaatimaan 700 miljoonan euron lisärahoitusta, jolla voitaisiin rahoittaa muun muassa hyvinvointialueiden palkankorotukset, kokouspalkkiot ja kuntien kiinteistöjen vuokrat. Valtiovarainministeriö on kuitenkin suhtautunut asiaan penseämmin ja todennut, että vaaditulle summalle ei ole perusteita.
