Venäjällä edes presidentti Vladimir Putinin sotapolitiikan tukeminen ei välttämättä riitä turvallisuuskoneisto pyrkiessä kitkemään kaiken oppositiotoiminnan maasta. Tämän on saanut kokea nahoissaan Putinille uskollinen kommunistipuolue, joka on nyt joutunut viranomaisten silmätikuksi. Asiasta kertoo Moscow Times.
Kommunistipuolue on Venäjän toiseksi suurin puolue Putinin Yhtenäisen Venäjän jälkeen, ja sillä on 57 paikkaa 450-paikkaisessa duumassa. Puolue on osa niin kutsuttua systeemioppositiota, eli oppositiota, joka nimellisesti vastustaa hallintoa, mutta käytännössä tukee Putinia kaikissa tärkeissä kysymyksissä.
Kommunistien lisäksi systeemioppositiota edustavat nimestään huolimatta konservatiivinen ja nationalistinen Liberaalidemokraattinen puolue, nimellisesti sosiaalidemokraattinen Oikeudenmukainen Venäjä -puolue sekä liberaaliksi itseään kutsuva Uusi kansa -puolue.
Ennen Ukrainan sotaa systeemiopposition puolueille sallittiin pienet erkaantumiset virallisesta linjasta, mutta tätä nykyä niiden odotetaan tukevan Putinin linjaa yhä yksimielisemmin.
– Sotatoimia vastustaville voi vaikuttaa, ettei oppositiota olekaan, sillä kaikki parlamentissa edustetut puolueet virallisesti tukevat ”erikoissotilasoperaatiota”, tiivisti venäläisen vaalitarkkailujärjestö Holosin Stanislav Andreitšuk huhtikuussa Moscow Timesille.
Ukrainalaisen ihmisoikeusjärjestö EHRG:n mukaan kommunistipuolue onkin tukenut Venäjän sotaponnistuksia muun mualla toimittamalla aseita ja ammuksia rintamalle, tukemalla puolisotilaallisia joukkoja sekä levittämällä sotapropagandaa.
Mutta miksi Kreml vainoaa näin uskollisesti Putinin linjaa seuraavaa puoluetta?
Venäjällä järjestetään syyskuussa parlamenttivaalit, joiden lähestyessä tusinoittain kommunistipuolueen jäseniä on pidätetty. Puolueen vahvalla tukialueella Siperian Altaissa 11 puolueen jäsentä on pidätetty viimeisen kolmen kuukauden aikana. Pidätettyjen joukossa on alueparlamentin varapuhemies Juri Kropotin.
Puoluetta 1990-luvulta lähtien johtanut Gennady Zjuganov onkin hämmästellyt, miksi kommunisteja vainotaan.
– Minua on menneisyydessä kuulusteltu, uhkailtu ja haastettu oikeuteen. Luulin niiden aikojen olevan ohitse, mutta nyt ne palaavat entistä kauheammassa muodossa, Zjuganov harmittelee.
Venäläisen vaaliasiantuntijan mukaan Kreml-mielisen opposition vainoaminen kytkeytyy lähestyviin vaaleihin. Edes Putinin ja ”erikoissotilasoperaation” uskollinen tukeminen ei riitä, kun Kreml pelkää jopa Kremliä tukevan opposition uhkaavan järjestelmää.
– Kreml ei tahdo systeemioppositiopuolueiden muodostuvan protestiäänten keskipisteeksi, tiivistää Wisconsinin Milwaukeen yliopiston Venäjä-asiantuntija Ora John Reuter.
– [Kreml] yrittää tukahduttaa kaikenlaisen avoimen oppositiotoiminnan, jotta [hallintoa] vastustavien olisi vaikeampaa selvittää, kenelle protestiäänet tulisi antaa.
Altain alueella tämä näkyy selvästi, sillä Yhtenäisellä Venäjällä on ollut historiallisesti suuria vaikeuksia menestyä alueella. Vuoden 2021 aluevaaleissa Yhtenäinen Venäjä sai ”vain” 33 prosenttia äänistä, kommunistit taas 31 prosenttia.
Yhtenäistä Venäjää tilanne harmitti, koska edes nimellisen opposition olemassaolo alueparlamentissa tarkoitti ikäviä kysymyksiä.
Putinin onneksi moni kommunistipuolueen aluevaltuutettu on kuitenkin päätynyt oikeuden eteen pääasiassa petossyytteiden vuoksi. Näin on käynyt myös monilla muilla alueilla.
Lisäksi näyttää siltä, että venäläiset eivät nykyään tahdo asettua ehdolle minkäänlaisiin vaaleihin. Riski ongelmiin joutumisesta on liian suuri jopa Yhtenäisen Venäjän ehdokkaana.
– Kaikilla puolueilla on vaikeaa. Kun kaikki näkevät tämän sortavan paineen, on ehdokkaiden ja tukijoiden löytäminen yhä hankalampaa, eräs anonyymi vaaliasiantuntija huomauttaa.