Euroopan komissio antoi tänään esityksen, jolla pyritään vaikuttamaan ennen kaikkea korkeaksi revenneisiin kaasun hintoihin EU:ssa. Komissio haluaa jäsenmaat ja markkinatoimijat mukaan nesteytetyn maakaasun yhteishankintoihin.
Aiemmin yhteishankinnat ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen, mutta tämä ei ole houkutellut jäsenmaita tai markkinatoimijoita mukaan. Nyt yhteiseen järjestelmään liittyminen ja tietojen antaminen tulisi pakolliseksi osalle kaasun hankintaa.
Komission ajatuksena on, että yhteishankintojen kautta EU saisi markkinavoimaa suhteessa myyjiin, mikä ehkäisisi jäsenvaltioiden keskinäistä kilpailua. Sitä kautta hintoja voisi alas sekä parantaa kaasun toimitusvarmuutta.
Kaasun hinta heijastuu sähkön hintaan Euroopassa
– Suomi on globaaleilla kaasumarkkinoilla pieni toimija ja joutuu kilpailemaan niukalla markkinalla suurempia toimijoita vastaan. Tällä tavoin Suomen kaltaiset pienet kaasutoimijat voivat hyötyä suurempien volyymeista ja pääsevät osaksi suuria LNG-toimituksia, joita pieni markkinamme ei muuten välttämättä houkuttelisi, sanoo Energiateollisuus ry:n kaasumarkkinoista vastaava asiantuntija Heikki Lindfors tiedotteessa.
Yhteishankinnan kautta ei kaasua ole pakko ostaa, mikäli muuta kautta voi saada sitä halvemmin. Tämä on Lindforsin mielestä tärkeä ominaisuus komission ehdotuksessa.
– Yhteishankinnoista on etua, kunhan ne eivät johda uusiin energiariippuvuussuhteisiin tai liian pitkiin sopimuksiin fossiilisten polttoaineiden tuottajien kanssa. Kriisin hoito ei saa vaarantaa energiasiirtymää, Lindfors sanoo.
Komissio haluaa myös lisätä kaasumarkkinan läpinäkyvyyttä ja kerätä enemmän markkinatietoa.
– Tämä on hyvä tavoite. Kaasumarkkina on valtavassa myllerryksessä ja toimijoilla – mukaan lukien EU:n komissiolla – on vaikeuksia ymmärtää, mitä markkinoilla nyt tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Markkinatietoa tarvitaan lisää, sanoo Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää.
Komissio varautuu myös vielä pahempiin aikoihin kaasumarkkinoilla. Asetuksessa esitetään mahdollisuus ottaa käyttöön maksimihinta kaasukaupassa sekä varaudutaan poikkeusoloihin. Kriisitilanteessa valtioilla ja EU:lla on oltava valmius kertoa, kenelle energiaa toimitetaan ja kenelle ei.
Kohopään mukaan on hyvä luoda ennakolta pelisäännöt poikkeustilanteen varalta.
– Toivottavasti näitä pelisääntöjä ei koskaan tarvitse käytännössä soveltaa. Suomessa on jo toimivat ja harjoitellut käytännöt siitä, miten energia jaetaan poikkeusolojen aikana. Solidaarisuutta ohjaavien sääntöjen lisäksi tarvitaan yhteinen ymmärrys, missä oloissa sääntöjä jouduttaisiin soveltamaan. Hinta- ja määräsäännöstelylle on oltava erittäin korkea kynnys, toteaa Kohopää.
Lisäksi komissio tekee REPowerEU-suunnitelmaa koskevan tarvearvioinnin nopeuttaakseen siirtymistä puhtaaseen energiaan ja välttääkseen sisämarkkinoiden pirstoutumisen. Tarkoituksena on tehdä ehdotuksia EU:n rahoituskapasiteetin lisäämiseksi REPowerEU-suunnitelman osalta.
Komissio ehdottaa myös koheesiopolitiikan rahoituksen kohdennettua ja joustavaa käyttöä, jotta tämänhetkisen energiakriisin vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin voidaan torjua. Siihen käytettäisiin jopa kymmenen prosenttia vuosien 2014–2020 kansallisista kokonaismäärärahoista eli lähes 40 miljardia euroa.
Tulevana torstaina komission esittämästä asetuksesta keskustelevat EU-jäsenmaiden valtionpäämiehet Eurooppa-neuvostossa ja seuraavalla viikolla energiaministerit energianeuvoston kokouksessa. Päätöksiä odotellaan marraskuussa.