Puolustusvoimat on sopeutunut hyvin Natoon ja sen toimintaan, kertoo komentaja Mikko Sistonen.
– Meidän oli ennen kaikkea yleisen osaamistason osalta – on se sitten sotilaallista tai kielellistä osaamista – helppo mennä Natoon. Meillä ei ole vaikeuksia kommunikoida englanniksi, hän sanoo Verkkouutisille.
– Me osaamme tehdä itsemme ymmärretyksi. Ja näin ollen me tuotamme Natossa suomalaisina sotilaina Suomen näkemyksen tai mielipiteet tarvittaessa, jos meiltä niitä kysytään.
Sistonen työskentelee Suomen kansallisena varasotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan esikunnassa (Supreme Headquarters Allied Powers Europe SHAPE) Belgian Monsissa.
Hän osallistuu suomalaisen esimiehensä kanssa operatiivisen tiedon vaihtamiseen puolustusvoimien ja liittokunnan välillä. Suomea integroidaan uutena Nato-maana osaksi liittokunnan komento- ja joukkorakennetta.
Päivittäiset työtehtävät jakaantuvat karkeasti kahteen kokonaisuuteen.
– Ensimmäinen on operaatiojohtoportaan valmisteluun ja suunnitteluun osallistuminen kansallisena edustajana, komentaja kertoo.
– Toinen kokonaisuus on kansallinen osa eli osallistun kansalliseen suunnitteluun, mutta myös kansalliseen henkilöstöhallintoon. Eli samalla kun suomalaisten määrä Natossa kasvaa, ihmisistä ja heidän perheistään huolehtiminen on ihan keskeinen osa työtä.
Sistonen on kokenut upseeri ja työskentelee nyt pääkollonpaikalla Suomen kehittäessä Nato-profiiliaan. SHAPE:ssa hän on joutunut monesti uuden asian eteen.
– Pitää myöntää, että on yllättänyt se, kuinka paljon uutta pitää silti oppia. Olimme pitkään Naton kumppanimaa ja sitten vielä erityisessä roolissa länsinaapurin kanssa. Mutta kyllä täysimääräiset jäsenet tekevät 32 maan tiiminä omia ja eri juttuja kuin kumppanimaat. Se on käytännössä tarkoittanut monen uuden asian opettelua ja moneen asiaan perehtymistä, mikä aikaisemmin ei olisi ollut mahdollista.
Toisaalta hän kertoo ilahtuneensa siitä, että suomalaisilla on hyvää osaamista ja laajempaa kielitaitoa englannin lisäksi.
– Minäkin olen kasvanut, ja ura on mahdollistanut asioihin perehtymisen työtehtävien kautta sillä tavalla, että on ollut jotain minkä päälle rakentaa sitä omaa polkua.
– Suomalaiset pärjäävät hyvin, ja meillä on kova työmoraali. Meitä pidetään luotettavina ja hyvinä työkavereita, joiden kanssa halutaan tehdä töitä.
Suomen vahvuudet
Suomesta tuli Naton jäsen keväällä 2023 ja Ruotsista keväällä 2024.Suomeen suhtaudutaan Natossa hyvin positiivisella tavalla ja suurella mielenkiinnolla.
– Muut jäsenmaat ovat tietysti kiinnostuneita meidän vahvuuksistamme, niistä asioista, joissa meidän koetaan olevan vahvoja, Mikko Sistonen sanoo.
Suomalaisilla on muun muassa Venäjä-osaamista ja -tuntemusta.
– Me emme ole ainut Venäjä-kuiskaaja, mutta me olemme myös sitä. Kyllä Baltian mailla, Puolalla ja muillakin Venäjän rajanaapureilla on perustellut näkemykset ja osaaminen sen suhteen.
Komentaja kuitenkin korostaa, että Naton itäisen sivustan etulinjan valtioista ei ole muodostunut kuppikuntaa liittokunnan sisälle.
Myös Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on nostattanut kiinnostusta liittokunnassa.
– Sitä pidetään meidän vahvuutenamme, ja se kyllä herättää kiinnostusta. Se näyttäytyy eniten harjoitustoiminnan kautta. Kyse on arjen yhdessä tekemisestä joko Suomessa tai jossain muualla, Sistonen toteaa.
Harjoitustoiminnan tarkoituksena on tuottaa operatiivisten suunnitelmien edellyttämiä valmiuksia.
Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä kotimaassa toteutettu harjoitustoiminta oli erilaista, kun sitä tehtiin valtaosaltaan yksin ja paikalle kutsuttiin kumppaneita puolustusyhteistyön kautta.
– Nyt liittolaiset tulevat Suomeen harjoittelemaan meidän asevelvollisuusjoukkojemme kanssa. Eli meille kyse on Suomen kantahenkilökunnasta, reserviläisistä tai varusmiehistä tai niistä yhdessä muodostetusta kokonaisuudesta, komentaja kertoo.
– Se osaamisen taso, jonka meidän asevelvollisuusarmeijamme pistää peliin yksittäisen sotilaan taidoissa ja siinä tekemisessä laajemminkin, herättää kunnioitusta.
Tehokas Nato-Suomi
Mikko Sistonen muistuttaa, että muilla jäsenmailla on toisenlaisia vahvuuksia, kuten esimerkiksi laajempien sotajoukkojen johtamiseen liittyviä asioita.
– Tässä meidän pitää nyt ehkä sitten tehdä kotiläksymme, että miten me teemme tämän liittolaisten kanssa tehokkaasti, koska emme tee sitä enää yksin.
Suurin osa Nato-maista on harjoitellut yhdessä isommissa kokoonpanoissa vuosikymmenten ajan tiettyjen johtamisrakenteiden kautta. Naton yhteisoperaatiojohtoportaita on kolme. Suomi siirtyi vuodenvaihteessa Norfolkin johtovastuulle.
– Liittokunta on kasvanut, ja he ovat harjoitelleet ja opetelleet johtamaan itseään omien malliensa mukaisesti. Ja nyt kun Suomi menee tähän mukaan laittaen tarvittaessa kaiken peliin, niin meillä pitää olla se osaaminen tähän toimintaan heidän malliensa mukaan. Eli Suomi liittyi Natoon, Nato ei liittynyt Suomeen, Sistonen toteaa.
Komentaja tähdentää, että Suomi kykenee jo toimimaan Natossa operatiivisesti ja yhteensopivalla tavalla.
– Se iso kuva pitää rakentaa nyt niin, että me voimme toimia liittokunnassa mahdollisimman tehokkaasti.
Puolustusvoimilla on myös omat operatiiviset suunnitelmat, niitä varten määritetyt ja koulutetut joukot sekä kalusto.
– Mutta yhdessä tekemisen mallit tulevat Natosta.
Rauhanajan operointi
Suomen Nato-profiili muodostuu Mikko Sistosen mukaan kolmen keskeisen osa-alueen kautta.
Ensiksi Suomi on Pohjois-Euroopassa liittokunnan etulinjan valtio.
– Se on meille tärkeää, ja kyllä me siitä muistutamme tarpeen vaatiessa, komentaja sanoo.
Toiseksi Naton rauhanajan operointi ja läsnäolo Suomessa on olennaista.
Hän viittaa Mikkelissä avattuun pohjoisen alueen maavoimajohtoportaaseen (MCLCC), Suomeen perustettavaan Naton eteentyönnettyyn maavoimajoukkoon (FLF) ja Riihimäelle perustettavaan johtamisjärjestelmäyksikköön.
– Tämä on sitä läsnäoloa, jolla me olemme osin valmiimpia, jos tarvitsee operoida kriisitilanteessa.
Kolmantena seikkana Sistonen mainitsee Suomen ilma- ja merivoimien toiminnan Naton puitteissa.
– Me olemme aikaisemmin lähettäneet sekä Ilmavoimien kalustoa ja henkilöstöä että merivoimien kalustoa ja henkilöstöä yhteisiin ilmapuolustustehtäviin ja pysyviin laivasto-osastoihin. Ja tämä tulee olemaan yksi osa Suomen Nato-profiilia jatkossakin.