Suomalaisten arviot yhteiskuntaan kohdistuvista uhista ovat lieventyneet lähes kauttaaltaan. Eniten uhka-arviot ovat vähentyneet jengi- ja nuorisoväkivallan sekä terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisen pelon kohdalla, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksen 22 yhteiskuntaan vaikuttavan mahdollisen uhkatekijän listan kärkeen on noussut hybridivaikuttaminen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen eri keinoin. Asiaa pitää vähintään melko suurena uhkana 81 prosenttia suomalaisista.
Listan kakkosena on nyt aiemmin kärkisijaa pitänyt uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla, mutta sen uhaksi arvioivien osuus on pudonnut 11 prosenttiyksikköä syksyn 2023 mittauskertaan nähden.
Eniten uhka-arvioiden osuudet ovat vähentyneet jengi- ja nuorisoväkivallan sekä terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisen kohdalla, jotka viimeksi nousivat listauksessa kärjen tuntumaan.
Viimeksi uhkalistan kakkoseksi noussut raa’an väkivallan lisääntyminen nuorten keskuudessa on nyt pudonnut neljänneksi ja sen uhaksi arvioivien osuus on vähentynyt 14 prosenttiyksikköä 69 prosenttiin.
Jengiväkivaltaa uhkana pitävien osuus on pudonnut 18 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista uhkana pitävien osuus on pudonnut 14 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin.
EVAn toimituspäällikkö Sami Metelisen mukaan jengirikollisuuden uhan vähenemistä selittää se, että viime aikoina ei ole ollut yhtä paljon suurta julkisuutta saaneita tapauksia kuin pari vuotta takaperin, ja moni jengipomo on jo löytänyt tiensä vankilaan.
– Suomalaiset luottavat poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan. Tulosten vihjaama koetun turvallisuuden kasvu antaa aiheen kysyä, onko Suomi sittenkin edelleen lintukoto verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, Metelinen toteaa.
Uhka-arvioissa ovat keskimäärin kasvaneet ainoastaan sotilaallisen hyökkäyksen uhka ja yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan rasismin lisääntyminen, mutta muutokset ja uhka-arvioiden osuudet ovat vähäisiä.
Sotilaallista hyökkäystä Suomeen pitää nyt uhkana kolmasosa (32 %) ja rasismin lisääntymistä 47 prosenttia.
– Uhka-arviot ovat vähentyneet kauttaaltaan lukuun ottamatta Venäjän uhkaan liittyviä asioita. Keskeisin yksittäinen selitys yhteiskunnassa koetun uhan vähenemiselle lieneekin se, että Venäjän uhan torjuminen yhdistää kansalaisia, ja tulosten valossa olemme varautuneet Venäjän aiheuttamiin uhkiin hyvin, Metelinen arvioi.
Kolme neljästä (75 %) katsoo, että Suomi on varautunut sotilaalliseen hyökkäykseen vähintään melko hyvin. Myös hybridivaikuttamiseen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiseen eri keinoin on suomalaisten enemmistön (54 %) mielestä varauduttu hyvin.
Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
