Kokoomusedustaja: Näin neuvolat voisivat estää koulupudokkuuden

Neuvolakäynti voi paljastaa lapsen kieliongelmat.
Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén on tyytyväinen hallituksen päätökseen selvittää, voisivatko neuvolat arvioida 3–4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehitystä.

Hänen mukaansa on tärkeää huomioida jokaisen lapsen tilanne erikseen ja varmistaa, että lapsi ja perhe saavat tarvittaessa oikeaa apua.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Mitä aikaisemmin lapsi oppii suomea tai ruotsia, sitä helpompaa hänellä on koulussa ja myöhemmin opinnoissa. Siksi kielitaidon tukeminen on todella tärkeää, Castrén sanoo tiedotteessaan.

Hallitus päätti budjettiriihessä selvittää olisiko neuvoloilla mahdollisuuksia arvioida 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen kehitystä osana tavallisia neuvolakäyntejä.

Jos neuvolan tarkastuksessa huomataan, että lapsi tarvitsee tukea, hänet voitaisiin myös ohjata esimerkiksi varhaiskasvatukseen tai muihin tarvittaviin palveluihin.

Castrén painottaa, että kielen oppimisen tukeminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Siksi tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa toisen kotimaisen kielen oppimisen edellytyksiä.

– Neuvolassa seurataan muutenkin lapsen kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia, joten siellä on luontevaa kartoittaa mahdollinen tuen tai palveluiden tarve myös kielen oppimisen kantilta, Castrén sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kaikki maahanmuuttajaperheiden lapset eivät ole mukana varhaiskasvatuksessa, jossa kielitaidon kehitystä voidaan seurata päivittäin. Neuvola onkin viimekädessä se taho, joka tarvittaessa ohjaa lapsia ja perheitä tarvitsemiensa palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen tai tarvittavan tuen piiriin, Castrén toteaa.

Hänen mukaansa kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja heidän lastensa tukeminen neuvolassa on oleellista.

– Neuvola tavoittaa jokaisen lapsen ja perheen. Siksi sillä on iso rooli siinä, että kaikki lapset saavat mahdollisuuden oppia suomea tai ruotsia jo varhaisessa vaiheessa, Castrén toteaa.

Tekoälyn nopea kehitys voi muuttaa työelämää jo lähivuosina. Kokoomuksen työryhmä arvioi vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja osaamistarpeisiin.
Yhä useampi nuori Suomessa on toimintarajoitteinen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on tapahtunut erityisesti vuosien 2022 ja 2025 välillä.
VATT selvitti ulkomaalaistaustaisten tuloja ja tulonsiirtoja.
Mainos