Verkkouutiset

LEHTIKUVA/VERKKOUUTISET

Kokoomus on suurempi riesa keskustalle kuin punavihreät

Annika Saarikko jättää Antti Kaikkoselle keskustan yhtä kehnossa jamassa kuin otti sen Katri Kulmunilta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, 40, jaksoi neljä vuotta. Se on lyhyt aika, mutta puolueen neljän naispuheenjohtajan joukossa sillä sijoittuu kärkeen.

Saarikon piti pelastaa puolue. Toisin kävi, keskustalla on nyt vain 23 kansanedustajaa.

Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Saarikko toistaa arvionsa, että keskustan meno Antti Rinteen (sd.) hallitukseen oli virhe. Sen Saarikko jättää sanomatta, että keskustan puheenjohtajakamppailussa 2020 hän puolusti tiukasti hallitusyhteistyötä.

Keskusta on ollut vuoroin hallituksessa vasemmiston ja kokoomuksen kanssa. Nyt ongelmaksi on nostettu suhde vasemmistoon.

Keskusta on porvarillinen puolue. Se eroaa selvästi vasemmistoliitosta ja vihreistä. Sosiaalidemokraateilla ja keskustalla on paljon yhteistä sosiaalipolitiikassa, mutta monissa muissa asioissa erot ovat selviä.

Keskustassa on vuosikausia hoettu, että puolue on keskellä oikeiston ja vasemmiston välissä. Asetelma on perua ajoilta, jolloin kokoomuslaiset marssivat kypärät päässä ja liperit kaulassa, ja kommunistit olivat vankilassa.

Keskustan ja kokoomuksen välinen raja on ohut. Puolueiden erot hämärtyvät erityisesti silloin, kun ne ovat samassa hallituksessa.

Horjuminen näkyy nytkin, kun oppositiopuolue keskusta hakee itselleen kurssia vasemmisto-opposition ja porvarihallituksen välissä. Vasemmistosta pitää erottua, mutta kokoomusta ja perussuomalaisia ei saa ärsyttää liikaa.

Profiiliongelma on tullut päivittäin esiin eurovaalikamppailussa. Keskusta on ollut lähes kaikesta samaa mieltä kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Tämä yritettiin peittää poliittisella taistelusavulla esittämällä hallitukselle epäluottamuslausetta EU-politiikasta.

Puoluejohtajan vastuu on raskas. Miksi Annika Saarikko epäonnistui?

Ensimmäisenä vaaran merkit näki eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Antti Kurvinen. Hän myönsi ennen Saarikon nimitystä, että valtiovarainministeriksi ryhtyminen on riski.

Riski toteutui. Saarikko ei pystynyt sovittamaan yhteen puoluejohtajan ja valtiovarainministerin tehtäviä. Se, mikä itkettää tupailloissa puolueuskovaisia, voi kuulostaa valjulta suuremmissa kammareissa.

Saarikko on korostetusti sosiaalipoliitikko. Puoluejohtajan pitää hallita talouspolitiikan lisäksi kansainväliset asiat. Niissä Saarikko oli kokematon.

Valtiovarainministerinä Saarikko oli puoluejohtaja. Virkamiehet tuskailivat, kun ministeri käytti paljon aikaa puolueyhteyksiin eikä saanut otetta taloudesta ja hallituskumppaneista. Koronan varjolla hallitus jakoi sumeilematta rahaa erilaisiin hankkeisiin ja vauhditti valtion velkaantumista.

Valtiovarainministeri sortui itse samaan pikkupolitikointiin. Saarikon junailemia ylimääräisiä lapsilisiä maksettiin 100 miljoonaa euroa muutama kuukausi ennen 2023 eduskuntavaaleja.

Kansainvälisissä kokouksissa Saarikkoa kiinnostivat asioiden lisäksi turistinähtävyydet. Kokemattomuus tuli esiin Ukrainan kriisissä.

Joulukuussa 2021 presidentti Vladimir Putin vaati länneltä lupausta, ettei Nato laajene itään. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tuoreeltaan, että jäsenyys on Naton ja hakijamaan välinen asia.

Uudenvuodenpuheessaan 1.1.2022 Niinistö toisti epäsuorasti viestinsä Putinille, että Suomi pitää avoimena mahdollisuutta liittyä Natoon.

Muutama tunti myöhemmin Saarikko kirjoitti Facebookissa hieman toisessa sävyssä.

”Keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.”

Saarikko piti mahdollisena puolueen kannan muuttumista. Keskustan muu johto taivasteli puheenjohtajan tekstiä, joka voitiin tulkita irtiotoksi Niinistöstä ja syötöksi Putinin lapaan.

Puheenjohtajan vaihdos tuskin nostaa keskustaa takaisin suurten puolueiden joukkoon. Ahdingossa ei ole kyse pelkästään henkilöistä.

Keskustan asema on tukala, väestökehitys nakertaa kannatusta. Mikä on keskustan uusi idea, löytääkö puheenjohtajaksi valittava Antti Kaikkonen menestysreseptin?

Eduskuntavaaleissa testataan hallituspuolueen käytännön politiikkaa ja uskottavuus. Milloin hallituspuolue keskusta on lisännyt kannatustaan vaaleissa, ja kenen johdolla?

Vastaus: 1983, Paavo Väyrynen.

Jos vaalit pidetään normaalissa järjestyksessä, hallituspuolue keskustan tappioputki kestää vähintään 44 vuotta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)