Kokoomus haluaa vahvistaa lähisuhdeväkivallan uhrien suojaa ja kiristää lainsäädäntöä. Puolue esittää muun muassa lapsirauharikoksen säätämistä, pakottavan kontrollin kriminalisointia ja lähestymiskiellon tehostamista. Esitykset sisältyvät kokoomuksen kesäkuussa 2026 hyväksyttyyn tavoiteohjelmaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Mari Kaunistola muistuttaa, että kodin pitäisi olla jokaiselle turvallinen paikka.
– Kodin kuuluu olla rauhallinen ja turvallinen. Se ei saa olla paikka, jossa eletään väkivallan uhan ja kontrollin alla. Lähisuhdeväkivalta jää liian usein piiloon, vaikka sen seuraukset voivat olla uhreille ja heidän läheisilleen elinikäisiä. Siksi yhteiskunnan on tunnistettava väkivalta nykyistä paremmin, suojeltava uhreja tehokkaammin ja varmistettava, että tekijät joutuvat vastuuseen teoistaan, Kaunistola sanoo tiedotteessa.
Kokoomus esittää lapsirauharikoksen säätämistä. Lapsen altistaminen lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikoksen todistajaksi kriminalisoitaisiin, sillä väkivallan näkeminen voi aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia.
Puolue haluaa kriminalisoida myös pakottavan kontrollin. Tavoitteena on tunnistaa paremmin tilanteet, joissa puolison, lapsen tai muun läheisen elämää rajoitetaan pitkäkestoisella henkisellä väkivallalla, uhkailulla, painostamisella, eristämisellä tai muulla kontrollilla.
Lisäksi kokoomus esittää törkeän puolisonrauhan rikkomisen säätämistä rikosnimikkeeksi. Uudistus mahdollistaisi sen, että parisuhteessa ilmenevää toistuvaa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, vallankäyttöä ja henkistä kontrollointia käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena. Esitutkinnassa epäiltyyn voitaisiin samalla kohdistaa oikea-aikaisia ja oikeantasoisia pakkokeinoja.
– Uhrien ei pidä joutua taistelemaan yksin. Yhteiskunnan tehtävä on suojella väkivallan uhreja, tarjota apua ajoissa ja huolehtia siitä, että lainsäädäntö tunnistaa myös väkivallan muodot, jotka jäävät liian usein piiloon. Pelko ei kuulu yhteenkään kotiin, Kaunistola päättää.
Kokoomus haluaa lisäksi varmistaa turvakotipalvelujen saatavuuden kaikkialla Suomessa, parantaa lähestymiskiellon valvontaa ja koventaa sen rikkomisesta annettavia rangaistuksia.
Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä, mutta suuri osa siitä jää viranomaisilta piiloon. THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa noin joka kymmenes 20–64-vuotias kertoi kokeneensa fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa vuoden 2024 aikana: naisista kokemuksista raportoi 12 prosenttia ja miehistä vajaat yhdeksän prosenttia.
Uhrin sukupuolesta riippumatta väkivallan tunnistamista vaikeuttavat usein häpeä, syyllisyys ja korkea kynnys hakea apua. Miesten kohdalla ilmoittamiskynnystä voi nostaa se, että heihin kohdistuvaa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa on perinteisesti vähätelty. Vähättelyä voi esiintyä etenkin silloin, kun väkivallan tekijä on nainen.
Viranomaisten tietoon tullut tapauskaan ei aina johda asianmukaisiin toimiin. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi vuonna 2025, että poliisi oli jättänyt lainvastaisesti tutkimatta lähisuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyjä. Tarkastelluista 65 esitutkinnasta 43 oli päätetty lainvastaisesti sillä perusteella, ettei uhri vaatinut tekijälle rangaistusta tai oli peruuttanut vaatimuksensa. Apulaisoikeuskansleri piti virheiden määrää ja toistuvuutta huolestuttavana ja arvioi ongelman voivan olla laaja ja pitkäkestoinen.
LUE MYÖS:
Yhä useampi mies joutuu lähisuhdeväkivallan uhriksi