Suomalaisten lasten oppimistaidot ovat heikentyneet viime vuosikymmeninä. Asia on havaittavissa esimerkiksi Pisa-oppimistuloksista, joiden perusteella suomalaiset oppilaat suoriutuvat eri oppiaineiden tehtävistä entistä heikommin. Tulokset ovat romahtaneet merkittävästi 2000-luvun alusta, jolloin suomalaiset olivat Pisa-tuloksissa maailman kärkeä. Toista on nykyään, ja esimerkiksi Viro on mennyt oppimistuloksissa selkeästi Suomen ohi.
Pitkän työuran tehnyt erityisopettaja Raija Laakkonen sanoo Helsingin Sanomille, että hänen uransa taitekohta tapahtui juuri 2000-luvun alkupuolella. Silloin hänen mukaansa tapahtui jotain, ja lasten lukutaito, luetun ymmärtäminen ja matemaattiset taidot heikentyivät. Laakkosen mukaan muutokset olivat niin nopeita, että ne tapahtuivat kuin silmissä.
Hän ei osaa sanoa, mistä nopea muutos voisi johtua. Laakkonen uskoo, että teknologian kehittymisellä ja digilaitteilla on varmasti ollut osuutensa asiaan. Opettajan mukaan ne ovat tuoneet myös keskittymisvaikeuksia ja aiheuttaneet sen, että oppilaat eivät ole enää yhtä sinnikkäitä kuin ennen.
– Jos lapsi joutuu ponnistelemaan oppiakseen jotain, niin hän saattaa sanoa, että ei haluaisi edes yrittää, kun tuntuu niin vaikealta. Luovutetaan helposti, Laakkonen kertoo.
Ponnistelu on keskeisessä roolissa uuden tiedon oppimisessa. Sama asia pätee myös aikuisiin ihmisiin. Aivotutkija Katja Saarikivi varoitti liiallisesta teknologiaan tukeutumisessa aiemmin Verkkouutisten haastattelussa. Jos ihmiset eivät enää jaksa nähdä vaivaa asioiden pohtimiseen ja uuden tiedon oppimiseen, sillä on pitkässä juoksussa vaikutuksia myös aivojen toiminnoille.
Tämä johtuu siitä, että aivot mukautuvat elämän aikana. Jos aivoja ei käytetä vaativaan ajatteluun, ne alkavat surkastua samalla tavalla kuin kehon muut lihakset liikuntaharrastuksen lopettamisen jälkeen. Suoraan sanottuna kaikkien ponnistelua vaativien tehtävien ulkoistaminen teknologialaitteille voi tehdä ihmisistä tyhmiä, jonka seurauksena he eivät enää kykene suoriutumaan ajattelua vaativista tehtävistä.
Suomalaislasten heikentyneet oppimistulokset eivät johdu pelkästään digitaalisista laitteista. Laakkonen sanoo huomanneensa, että esimerkiksi matematiikan opetus ontuu Suomessa. Tätä hän perustelee sillä, että matematiikan opetus nojautuu jäykästi kaavoihin ja keinoihin selvittää tehtäviä. Lapsen voi olla vaikea sisäistää opittua, koska matemaattiset prosessit saattavat tuntua vierailta ja etäisiltä.
– Pohdinta, päättely ja arkielämään soveltaminen puuttuvat opetuksesta, Laakkonen toteaa.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly lasten ajattelukyvyn? IS: Huoli kasvaa jo alakoulussa
Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Aivotutkija varoittaa vakavista seurauksista
Tekoäly valjastettiin kiusaamiseen, ilmiö leviää nopeasti somessa
Tekoäly voi viedä työn jopa 40 ammattiryhmältä – he ovat suurimmassa vaarassa
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
