KL: Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon priorisoinnissa

Priorisointia tehdään ensin selvityksin ja sitten mahdollisesti lainsäädännön kautta.
Asiakkaita odottamassa pääsyä vastaanotolle Kivelän terveysasemalla Helsingissä 28. joulukuuta 2022. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Asiakkaita odottamassa pääsyä vastaanotolle Kivelän terveysasemalla Helsingissä 28. joulukuuta 2022. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston johtajan Andreas Blanco Sequierosin mukaan Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon priorisoinnissa, kertoo Kauppalehti.

Terveydenhuollon vaikuttavuutta, priorisointia ja kestävyyttä käsiteltiin Kestävä terveydenhuolto -seminaarissa.

– Ruotsissa saatiin tehtyä priorisointilaki jo 1990-luvun lopussa, Sequieros sanoo.

Sequierosin mukaan enää ei ole aikaa odotella. Priorisointia tehdään ensin selvityksin ja sitten mahdollisesti lainsäädännön kautta. Valmistelua tehdään nyt osana kansallista palvelureformia.

– Tulemme tämän asian tiimoilta ulos lähiviikkoina tai viimeistään tammikuussa, Sequeiros sanoo.

Sotepalvelut tullaan mylläämään uusiksi. Tarpeettomaksi käynyttä palvelutuotannon yksityiskohtia koskevaa sääntelyä puretaan. Valmisteilla on myös sairaala- ja päivystysverkkoa koskeva kansallinen selvitys.

Seminaarin avauksessa puhunut terveydenhuollon professori Kristiina Patja totesi, että ihmisillä on aina enemmän terveystarpeita kuin yhteiskunnalla on resursseja.

Patja painotti, että terveys syntyy terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella.

– Priorisointi liittyy sosiaalisen kestävyyteen, oikeudenmukaisuuteen, hyväksyttävyyteen ja ekonomiseen kestävyyteen. Vaikuttavuus ja priorisointi varmistavat, että järjestelmää tuotetaan sosiaalisesti kestävästi, hän totesi.

Osmo Soininvaaran ennustaa lääkäreiden vastustuksen vaikeuttavan tekoälyn hyödyntämistä.
Varha myöntää, että ateriamaksujen korotuksista tiedottaminen asiakkaille epäonnistui.
Mainos