Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan uuden arvion mukaan Suomen Nato-jäsenyyden pakolliset, vuotuiset kustannukset olisivat suhteellisen pieniä, uutisoi Kauppalehti.
Suomelle välittömien lisäkustannusten hinta olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Tarkat kustannukset selviäisivät kuitenkin vasta mahdollisten jäsenyysneuvotteluiden edetessä.
Naton jäsenmaat noudattavat maksukaavaa, jossa kunkin maan maksuosuus perustuu valtion bruttokansantuotteeseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen osuus olisi alle yksi prosentti, eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi Nato-maiden tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomelle tämä tarkoittaisi käytännössä nykyisen puolustusbudjetin tason säilyttämistä – viimeaikaisten hävittäjä- ja laivuehankintojen myötä puolustusmenojen osuus on meillä jo noussut 2–2,3 prosenttiin.
Näiden hiljattain tehtyjen strategisten hankintojen jälkeen Suomen puolustusmenojen on kuitenkin ollut tarkoitus palata aiemmalle alemmalle tasolle – vuosina 2010—2021 puolustusmenojen osuus BKT:stä vaihteli 1,6 prosentista 1,3 prosenttiin.
– Nato-jäsenenä puolustusbudjettimme tasosta ja sen kohdentamisesta päätettäisiin edelleen kansallisesti. Useat Naton jäsenmaat eivät nykyisin täytä sovittua kahden prosentin osuutta, valiokunnan selonteko kertoo.
Valiokunnan mielestä Nato-jäsenyys on siis ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto.
– Panostukset uskottavaan maanpuolustukseen, myös puolustusliittoon, ovat pieniä, jos ne pitävät Suomen sodan ulkopuolella.