Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) selvittää, rajoittavatko tapahtuma-alalla käytettävät yksinoikeussopimukset kilpailua.
Yksinoikeussopimus voi käytännössä tarkoittaa, että tapahtumapaikalla järjestettävien tilaisuuksien liput on myytävä tietyn lipunmyyntiyhtiön kautta. Tällöin tapahtumajärjestäjä ei välttämättä voi itse kilpailuttaa lipunmyyntipalvelua, vaikka se kantaisi tapahtuman taloudellisen riskin.
Tapahtumateknologiayritys Liveton mukaan pitkät sopimukset voivat vaikeuttaa uusien toimijoiden kilpailua ja vaikuttaa järjestäjien mahdollisuuksiin vertailla palvelujen hintoja ja ominaisuuksia.
– Jos tapahtumajärjestäjä ei pysty kilpailuttamaan yhtä tapahtumansa keskeisistä palveluista, on perusteltua kysyä, ketä järjestelmä lopulta palvelee, Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen sanoo tiedotteessa.
Yle kertoi torstaina, että esimerkiksi Jyväskylän Paviljongilla on ollut yksinoikeussopimus Lippu.fi-palvelua pyörittävän Lippupisteen kanssa. Lippupisteen lippu.light-palvelun käyttöehdoissa kumppani puolestaan sitoutuu perustamaan tapahtumansa yksinomaan Lippupisteen järjestelmään ja myymään liput sen kanavissa. Yksinoikeuden rikkomisesta yhtiö voi ehtojen mukaan vaatia vahingonkorvausta.
Lippupisteen omistavan Eventimin viestintäjohtaja Christian Colmorgen ei kommentoinut yksinoikeussopimuksia Ylelle. Ticketmaster puolestaan perusteli vastaavia järjestelyjä sillä, että yhden kumppanin kautta voidaan yhdistää esimerkiksi lipunmyynti, sisäänpääsy, asiakaspalvelu ja petostentorjunta samaan järjestelmään.
Yksinoikeussopimukset eivät itsessään ole kilpailulain vastaisia. KKV on vahvistanut selvittävänsä asiaa, mutta virasto ei ole tässä vaiheessa kommentoinut tutkinnan sisältöä tarkemmin.
Lipunmyynnissä on muitakin ongelmia
Kuluttajan kannalta lipunmyyntiin liittyy muitakin kysymyksiä. Verkkouutiset kertoi torstaina, että kuluttaja-asiamies vie Lippupisteen markkinaoikeuteen puutteellisesta hintojen ilmoittamisesta. Kuluttaja-asiamiehen mukaan Lippupisteen ilmoittamat tapahtumalippujen alkaen-hinnat eivät ole sisältäneet pakollista tilausmaksua, vaan todellinen vähimmäishinta on tullut näkyviin vasta myöhemmin ostoprosessissa. Kiellon tehosteeksi vaaditaan 100 000 euron uhkasakkoa.
Kuluttaja-asiamies hakee tapauksella laajempaa linjausta koko tapahtumanvälitysalalle. Viranomaisen mukaan kuluttajan pitäisi saada tietää jo markkinointivaiheessa hinta, jolla lipun voi tosiasiassa ostaa.
Lipunvälityksen digitalisoituminen on tuonut myös uudenlaisia käytännön ongelmia. Osa lipuista on nykyisin sidottu mobiilisovellukseen. Esimerkiksi Lippu.fin LIPPU.Pass-lippu on näytettävä sisäänkäynnillä suoraan yhtiön sovelluksesta, eikä tulostettua lippua tai QR-koodin kuvakaappausta hyväksytä. Palvelu asettaa myös vaatimuksia puhelimen käyttöjärjestelmälle ja sovellusversiolle.
Tällöin tapahtumaan pääsy riippuu käytännössä myös puhelimen ja sovelluksen toimintakyvystä. Jos verkkoyhteydessä tai sovelluksen toiminnassa ilmenee ongelmia, asiakas ei välttämättä pääse sisälle tapahtumaan vaikka olisi ostanutkin lipun.
Verkkoyhteyden tarve vaihtelee kuitenkin palveluittain: esimerkiksi Ticketmaster lupaa, että sovelluksessa kerran avattu lippu on käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä riskiä, että lippua ei välttämättä saa avattua sovelluksen toimintahäiriön takia.
LUE MYÖS:
Lippupiste joutuu markkinaoikeuteen, pakollista maksua ei kerrottu ennakkoon
Voiko yritys vaatia lataamaan ”äpin”? Viranomaiselta selkeä vastaus
Näkökulma: Digitalisaation piti helpottaa elämää – miksi kaikkeen tarvitaan sovellus?