Kivihiiltä käytettiin tammi-kesäkuussa sähkön ja lämmön tuotannon ja teollisuuden polttoaineena yhteensä 1 039 tuhatta tonnia, mikä on 12 prosenttia vuodentakaista enemmän.
Kulutus kasvoi etenkin vuoden toisella neljänneksellä, jolloin kivihiiltä poltettiin 25 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Kivihiilen kulutus oli kasvussa jo viime vuonna, sillä vuonna 2021 kivihiiltä kului 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osaltaan vaikuttanut energiamarkkinoihin ja johtanut energian hintojen nousuun. Hintasuhteiden muutokset polttoaine- ja sähkömarkkinoilla sekä päästöoikeuden hinta vaikuttivat myös kivihiilen kysyntään, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aira Hast kertoo tiedotteessa.
Kivihiilivarastot olivat kesäkuun lopussa 49 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tammi-maaliskuussa kivihiiltä tuotiin ulkomailta noin kahdeksan prosenttia viimevuotista vähemmän.
Viime aikojen kasvusta huolimatta kivihiilen kulutuksen trendi on ollut jo pitkään laskeva, ja kivihiiltä käyttävien laitosten lukumäärä on jatkuvasti laskenut. Tammi-kesäkuussakin kivihiiltä kului peräti 52 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin.
– Uusiutuva energia on korvannut fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kivihiilen kulutuksen vähenemiseen vaikuttaa kivihiilen energiakäyttöä koskeva kielto, joka astuu voimaan vuonna 2029, Hast kertoo.
Kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin päättyy tämän vuoden elokuussa. Päätös sisältyy EU:n viidenteen Venäjään kohdistuvaan pakotepakettiin. Viime vuonna yli puolet Suomen kivihiilen kulutuksesta katettiin Venäjän-tuonnilla.