Henkilöstöpulassa hyvinvointialueilla joudutaan turvautumaan kalliisiin vuokralääkäreihin, jotta lakisääteiset palvelut turvataan. Kansanedustaja ja kirurgi Ville Väyrynen (kok.) toteaa, että kalliiden vuokralääkäripalveluiden käyttö on osaltaan pahentanut hyvinvointialueiden alijäämiä.
– Eräiden arvioiden mukaan alueet käyttivät vuonna 2023 jopa 700 miljoonaa euroa vuokrahenkilöstöön. Hyvinvointialueiden alijäämä oli viime vuoden tilinpäätösennakoiden perusteella yli 1,35 miljardia euroa, Väyrynen sanoo tiedotteessa.
– Ongelmaan ei ole hopealuoteja. Vuokralääkärien käyttöä ei voi suoraan kieltää, sillä on tilanteita, joissa toiminta on aidosti perusteltua. Palveluiden turvaaminen on välttämätöntä ja tähän vuokrahenkilöstö on joskus jopa ainoa mahdollinen ratkaisu, toteaa myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuva Väyrynen.
Väyrysen mukaan hallituksen asettama työryhmä toi alkukeväästä kiitettävästi esille eri keinoja hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu.
– Minusta julkisessa keskustelussa on kuitenkin unohtunut hyvinvointialueiden oma vastuu. Alueet kilpailevat epätoivoisesti keskenään henkilöstöstä, mikä johtaa hintojen nousuun ja laadun heikkenemiseen. Koulunpenkiltä revitty vastavalmistunut lääkäri voi vuokralääkärinä tienata paljon enemmän – vähemmällä työllä – kuin ikänsä terveyskeskuksessa työskennellyt lääkäri. Tätä on käytännössä mahdoton perustella järkisyin. Alueita pitää patistella hereille – eivät he syyttömiä tilanteeseen ole, Väyrynen sanoo.
Hyvinvointialueiden tulisi pitää omien ammattilaistensa puolta ja todeta, ettei vuokralääkärinä voi tienata monin verroin kokeneempia kollegoita enempää.
– Hankintasopimuksissa tulisi edellyttää vähintään 3 vuoden kliinistä kokemusta, jotta rahalle saadaan laatua vastineeksi. Tämän jälkeen omat työolot pitää laittaa sellaiseen kuntoon, että ihmiset haluavat tehdä perinteisessäkin työsuhteessa terveyskeskustyötä. Nykytilanne on noidankehä, jossa yhä useampi ammattilainen jättää terveyskeskuksen tai ei ikinä edes hakeudu sinne vakituisiin töihin kerryttämään sitä osaamista. Sen seurauksena julkisella sektorilla on haasteita vastata velvoitteisiinsa ja samalla lääkäreiden palkkiokehitys on eriytymässä epäterveellä tavalla, Väyrynen kuvailee.
Hän korostaa, että hallituksen politiikka pyrkii parantamaan henkilöstön saatavuutta ja työhyvinvointia lukuisin eri toimin. Palveluiden sisältöä ja työskentelytapoja kehitetään henkilöstöpulan vaikutuksien lieventämiseksi. Turhaa byrokratiaa karsitaan. Nämä toimet ovat kuitenkin hidasvaikutteisia. Alueiden olisi otettava ryhtiliike heti.
– Alueet pitäisi tarvittaessa velvoittaa solmimaan ainoastaan virkaehtosopimukseen perustuvia työsuhteita lääketieteen kandidaattien ja vastavalmistuneiden lääkäreiden kohdalla. Tätä vauhtia meitä uhkaa 2030-luvulla tilanne, jossa iso joukko osa-aikaisia ja osakokeneita lääkäreitä pomppii keskuksesta toiseen. Se ei ole potilaan, alueiden, veronmaksajien eikä pitkässä juoksussa myöskään ammattilaisten etu.
