Seitsemän kymmenestä suomalaisesta on muuttanut käyttäytymistään verkkokaupoissa nykyisen taloustilanteen vuoksi, kertoo teknologiayhtiö Qvikin tutkimus.
Neljä kymmenestä kertoo etsivänsä parhaita tarjouksia nyt juuri verkkokaupoista.
Qvik kartoitti suomalaisten verkkokauppakäytöstä valtakunnallisella kyselytutkimuksella lokakuun puolivälissä. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.
Lähes joka kolmas vastaaja tekee nyt entistä useammin ostoksia verkosta koska kokee, että sieltä tuotteita saa halvemmalla. Useampi kuin joka kymmenes on kiinnostunut käytetyn tavaran verkkokaupoista aikaisempaa enemmän vallitsevan taloustilanteen vuoksi.
– Yli viidesosa suomalaiskuluttajista eli 22 prosenttia kertoo, että ajoittaa jo aiemmin suunnittelemiaan hankintoja verkkokauppojen tarjouspäiville. Toisaalta reilu kolmasosa arvioi, ettei taloustilanne juurikaan vaikuta heidän asiointiinsa verkkokaupoissa, Qvikin maksuasiantuntija Mikko Vahter kertoo tiedotteessa.
Joka toinen suuntaa verkkoon jouluostoksille
Joululahjojen ostaminen verkosta on kyselyn perusteella vakiintunut tapa monelle suomalaiskuluttajalle. Qvikin kyselyn vastaajista joka toinen on jo ostanut tai aikoo tehdä jouluostoksia verkosta. Useampi kuin neljä kymmenestä osti viimekin vuonna lahjoja verkosta. Lähes yhtä moni aikoo hoitaa tämän vuoden joululahjaostoksia verkkokaupoissa, ja yli viidesosa ajoittaa juuri joululahjojen ostamisen verkkokauppojen tarjouspäiville.
– Toisaalta joululahjat ovat asia, joka jakaa kansaa. Yli kymmenesosa kuluttajista eli 13 prosenttia on jo ostanut joululahjoja verkosta, mutta lähes joka kymmenes eli kahdeksan prosenttia kertoo, ettei heillä ole varaa tehdä ollenkaan jouluostoksia. Reilu neljäsosa hankkii joululahjansa muualta kuin verkkokaupoista, Vahter jatkaa.
Kännykällä maksaminen huolestuttaa edelleen
Lupaavan ostossesongin tiellä ovat suomalaiskuluttajien huolet, jotka liittyvät mobiililaitteilla maksamisen turvallisuuteen. Lähes neljä kymmenestä Qvikin kyselyyn vastanneista kertoi, että on usein huolissaan maksamisen turvallisuudesta, kun tekee ostoksia kännykän tai tabletin selaimessa.
– Joka kolmas on huolissaan myös, kun suorittaa maksun mobiilisovelluksessa. Yli viidesosaa huolettaa suorittaa maksu mobiililaitteella kivijalkaliikkeessä. Joka kolmas ei sen sijaan ole huolestunut mobililaitteella maksamisen turvallisuudesta, Vahter kertoo.
Qvikin tutkimusten perusteella suomalaisten usko mobiililaitteilla maksamiseen ei ole kohentunut pandemian aikana. Yritys kartoitti maksamiseen liittyvä asenteita valtakunnallisella kyselytutkimuksella myös toukokuussa 2019. Jo tuolloin yli kolmasosa vastaajista kertoi, ettei maksaisi verkkokauppaostoksiaan kännykällä, koska epäilee kännykällä maksamisen turvallisuutta.
Tekniset ongelmat yhtä yleisiä kuin ennen pandemiaa
Lupaavan verkkokauppasesongin tiellä voivat olla tekniset ongelmat, jotka estävät alkaneen ostostapahtuman. Qvik kysyi kuluttajilta, miksi moni ei suorita ostostaan verkkokaupassa loppuun saakka, vaan hylkää ostoskorin maksuvaiheessa. Näin oli viimeisen puolen vuoden aikana toiminut useampi kuin joka toinen suomalainen.
– Olemme kartoittaneet verkkokauppaostosten keskeytysten syitä myös aikaisemmin. Asiassa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä kolmessa vuodessa. Kun kysyimme tästä kuluttajilta lokakuussa 2019, jo silloin yli puolet oli keskeyttänyt ostoksen maksuvaiheessa, Vahter kertoo.
Qvikin tämänvuotisen kyselyn mukaan useampi kuin joka kolmas ostos keskeytyi teknisen ongelman vuoksi. Tekniset ongelmat ovat edelleen yhtä yleisiä kuin kolme vuotta sitten, jolloin 35 prosenttia kuluttajista kertoi keskeyttäneensä ostoksen teknisten pulmien takia.
– Haaste on siinä, että maksamisessa on useita osapuolia, joiden täytyy toimia saumattomasti yhteen, jotta maksukokemus on sujuva. Pelkkä tekninen osaaminen ei yksinään riitä, vaan lisäksi tarvitaan ymmärrystä tunnistautumisesta, maksamisen kentästä, liiketoiminnasta ja asiakkaista, Mikko Vahter muistuttaa.
Qvik kartoitti suomalaisten verkkokauppakäytöstä valtakunnallisella kyselytutkimuksella lokakuun puolivälissä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 110 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Kysely toteutettiin tutkimusyhtiö Cintin paneelissa.
