Julkisen talouden surkeaa tilaa on lähes mahdotonta korjata ilman veronkorotuksia, mutta veroja olisi ensiarvoisen tärkeää korottaa fiksusti, kirjoittaa ekonomisti Heikki Pursiainen mielipiteessään Kauppalehdessä.
Pursiainen viittaa kohuun, joka nousi, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla suositti tuloveron merkittävää alentamista. Pursiaisen mukaan itse pääasia jäi keskustelematta:
– Onko Etlan vaatimukselle tuloverojen alentamisesta mitään perusteita, vai onko se tosiaan vain hyvätuloisten etujen ajamista?
Pursiaisen mukaan tuloverojen vaikutuksesta on aivan tuoretta tutkimusta, josta Etlan muistiokin ammensi. Tutkimussuunta korostaa verotuksen pidemmän aikavälin vaikutuksia.
– Verotus vaikuttaa paitsi työhaluihin juuri nyt, myös kannustimiin nostaa tulevaisuuden tuloja. Mitä kireämmin suuria tuloja verotetaan, sitä vähemmän kannattavaa on hankkia tietoja ja taitoja, tavoitella ylennyksiä, perustaa yrityksiä tai kehittää innovaatioita rikastumisen toivossa, sanoo Pursiainen, jonka mukaan tutkimus viittaa siihen, että nämä vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä.
– Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että liian kireä suurten tulojen verotus vähentää innovaatioiden ja osaajien määrää. Riippuu arvioijasta, pitääkö näyttöä riittävänä perustelemaan merkittäviä suurien tulojen veronalennuksia, kuten Etla. Johtopäätökseen vaikuttaa myös suhtautuminen oikeudenmukaiseen tulonjakoon.
Pursiainen huomauttaa, että verotuksen pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikeampi tutkia kuin välittömiä.
– Näyttöä ei kuitenkaan voi täysin sivuuttaa. Se viittaa vahvasti siihen, että kireä tuloverotus voi olla luultua haitallisempaa kasvulle. Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvittavia lisätuloja kannattaa ainakin hakea muualta – mikä ei tietenkään ole helppo tehtävä, Pursiainen toteaa.
