Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un on vahvistanut otettaan maasta koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan avulla.
Tavalliset pohjoiskorealaiset kärsivät pandemian aikana ruokapulasta, rajojen sulkemisesta ja entistä kovemmasta valvonnasta. Samaan aikaan Kim käytti kriisiä hyväkseen keskittääkseen taloutta ja yhteiskuntaa yhä tiukemmin hallinnon käsiin.
Pandemian aikana suljettiin raja Kiinaan ja määrättiin kovia toimia niitä vastaan, jotka yrittivät paeta maasta. Rajakauppa ja salakuljetus tyrehtyivät. Hallinto ryhtyi samalla purkamaan epävirallisia markkinoita, joiden varassa moni pohjoiskorealainen oli elänyt 1990-luvun nälänhädästä lähtien.
Markkinoilla oli käyty kauppaa muun muassa Kiinasta tuoduilla tuotteilla ja muistitikuille salakuljetetulla ulkomaisella viihteellä. New York Timesin haastattelemien loikkareiden mukaan eteläkorealaiset sarjat ja K-pop olivat yleistyneet niin paljon, että ne horjuttivat hallinnon ideologista otetta etenkin nuorista.
Vastatoimet olivat ankaria. Ulkomaisen viihteen levittämisestä tai katsomisesta saattoi seurata julkinen teloitus. Yksi loikkareista kertoi nähneensä kotikaupungissaan useita teloituksia kolmen viimeisen vuoden aikana ennen pakoaan.
Hänen mukaansa 22-vuotias mies ammuttiin vuonna 2022, koska tämä oli levittänyt eteläkorealaisia draamasarjoja ja K-pop-kappaleita.
Hallinnon tavoitteena oli palauttaa valtion määräysvalta sekä taloudessa että ajattelussa. Riisi ja muu vilja siirrettiin jälleen valtion kauppoihin, ja tavallisten ihmisten mahdollisuuksia ansaita rahaa rajoitettiin.
– Vaikeinta Kim Jong-unin vallassa oli se, ettei meidän annettu tehdä rahaa, eräs loikkari sanoo lehdelle.
Liitto Venäjän kanssa tiivistyi
Samaan aikaan Kim löysi ulkopolitiikasta uuden tulonlähteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa avasi Pohjois-Korealle mahdollisuuden myydä ammuksia, aseita ja työvoimaa Moskovalle. Etelä-Korean tiedustelun mukaan noin 16 000 pohjoiskorealaista sotilasta on osallistunut sotaan.
Vastineeksi Pohjois-Korea on saanut Venäjältä ruokaa, öljyä, turisteja ja sotilasteknologiaa. Moskova on auttanut Pjongjangia modernisoimaan muun muassa ilmapuolustusta ja muita asevoimien heikkoja kohtia.
Asiantuntijat pelkäävät Venäjän tuen vauhdittavan myös Pohjois-Korean ydinkäyttöisen sukellusveneen, droonien ja uusien ohjusjärjestelmien kehittämistä.
Sodan tuoma hyöty näkyy jo taloudessa. Etelä-Korean keskuspankin arvion mukaan Pohjois-Korean talous kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2024, mikä oli nopein kasvuvauhti kahdeksaan vuoteen. Kasvua vauhdittivat ennen kaikkea syventyneet suhteet Venäjään.
Pohjois-Korea ei silti ole selvinnyt ongelmistaan. Sen virallinen vienti Kiinaan koostuu yhä pitkälti tuotteista, joita YK:n pakotteet eivät kiellä, kuten peruukeista, tekoripsistä ja volframimalmista. Tuonti on kasvanut vientiä nopeammin, mikä on syönyt maan valuuttavarantoja. Wonin arvo on romahtanut dollariin nähden ja riisin hinta on yli kolminkertaistunut.
Pääkaupunki Pjongjangissa muutos näyttää toiselta. Kaupunkiin on noussut uusia asuintorneja, hissit toimivat aiempaa useammin, neonvalot palavat kirkkaammin ja kaduille on ilmestynyt lisää autoja, busseja ja rakennuskoneita. Perheet tilaavat ruokaa kotiin puhelinsovelluksilla, ja baarien edessä on jonoja.
Eriarvoisuus on jyrkkää. Entisen pohjoiskorealaisen kauppavirkailijan mukaan ylimmät virkamiehet ja heidän perheensä elävät pääkaupungissa asunnoissa, joissa on saunoja, palvelijoita, ulkomaista elektroniikkaa ja ympäri vuorokauden toimivat hissit. Muualla maassa köyhyys jatkuu.
Kiina pitää Pohjois-Koreaa arvaamattomana
Kimin vahvistunut asema näkyy myös diplomatiassa. Hän on torjunut ajatuksen uusista neuvotteluista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa eikä ole osoittanut kiinnostusta sovintoon Etelä-Korean kanssa.
Venäjä-yhteistyö on samalla pakottanut Kiinan lämmittelemään välejään Pohjois-Koreaan, vaikka Peking on pitänyt naapuriaan vaikeasti hallittavana.
Kiinan presidentti Xi Jinping saapui tällä viikolla Pohjois-Koreaan ensimmäiselle valtiovierailulleen maahan seitsemään vuoteen. Vierailun odotetaan korostavan Kiinan asemaa Pohjois-Korean tärkeimpänä kauppakumppanina ja avunantajana.
Kim kuvasi maaliskuussa maansa parlamentille Pohjois-Korean kokeneen ”ihmeellisen muutoksen”. Lausunto kuvastaa eroa vuoteen 2020, jolloin hän pyysi televisiossa itkien kansaltaan anteeksi maan vaikeuksia. Nyt hallinto esiintyy yhä varmemmin maana, joka hakee samaan aikaan taloudellista elpymistä ja sotilaallista voimaa.