Pohjois-Korea on toteuttanut elokuussa kahden viikon sisällä jo kaksi ohjuskoetta. Merkittävintä niissä on ollut useiden läntisten asiantuntijoiden mukaan se, että diktaattori Kim Jong-un tai maan omat tiedotusvälineet eivät olet maininneet niitä sanallakaan.
– Vaikeneminen on äärimmäisen merkillepantavaa. Pjongjang julkistaa yleensä nopeasti asekokeet, joita se pitää onnistuneina tai strategisesti merkittävinä, ja julkaisee usein kuvamateriaalia, teknisiä yksityiskohtia sekä kuvia Kim Jong-unista valvomassa laukaisuja.
– Tällaisen uutisoinnin avulla Pohjois-Korea voi osoittaa sotilaallista kykyään ulkomaisille vastustajilleen ja samalla tuoda esiin teknologista kehitystään ja voimaansa kotimaiselle yleisölle, brittiläinen The Independent -lehti toteaa analyysissaan.
Tämä on lehden mukaan merkittävää erityisesti siksi, että Kim Jong-un on lisännyt sotilaallista tukeaan Ukrainan alistamiseen pyrkivälle Venäjälle.
Asiantuntijoiden mukaan yksi syy Pohjois-Korean hiljaisuuteen saattaakin olla se, että ohjusten kehittämisessä hyödynnetään nimenomaan Ukrainan sodasta saatuja kokemuksia. Jos kyse on tästä, seuraukset heijastuisivat Itä-Aasian lisäksi myös Eurooppaan.
Viimeisimmässä kokeessaan Pohjois-Korea laukaisi maan kaakkoisosassa sijaitsevasta Wonsanin kaupungista ohjuksen, joka lensi noin 700 km itään ja putosi Japaninmereen, Etelä-Korean puolustusvoimien pääesikunta raportoi. Ajoitus on mielenkiintoinen, sillä 17. elokuuta alueella alkaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean laaja yhteinen sotaharjoitus.
Pohjois-Korean tiedotusvälineet uutisoivat yleensä merkittävistä asekokeista vuorokauden kuluessa. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Hiljaisuus on huomionarvoista, Ruotsin turvallisuus- ja kehityspoliittisen instituutin Etelä-Aasian ja Intian-Tyynenmeren asioiden johtaja Jagannath Panda sanoo The Independentille.
– Yksi mahdollisuus on, että Pjongjang suoritti kehitys- tai validointitestejä, joiden julkistaminen ei ole perusteltua ennen kuin ohjelma saavuttaa tietyn virstanpylvään, hän toteaa.
Nimekkään brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Edward Lucasin mukaan Ukrainan sota toimii Pohjois-Korean asevoimille hyödyllisenä koealueena. Pohjoiskorealaiset valmistajat ovat saaneet tietoa aseidensa toiminnasta todellisissa taisteluolosuhteissa ja pystyneet parantamaan niitä Venäjän teknisen avun avulla.
Yksikkö saattaa olla varustettu jopa 120 ballistisella ohjuksella
Se, että Wonsanissa testattuja ohjuksia olisi tarkoitus luovuttaa Venäjälle, on Jagannath Pandan mukaan Pohjois-Korean vaiteliaisuuden vuoksi huomattavasti aiempaa todennäköisempää. Pitävää julkista näyttöä asiasta ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatu.
Ukrainan sotilastiedustelu kertoi aiemmin tässä kuussa, että pohjoiskorealaisen ohjusyksikön sijoittaminen Länsi-Venäjälle on käynnistynyt. Yksikkö saattaa olla varustettu jopa 120 ballistisella ohjuksella ja kuudella laukaisualustalla. Kim Jong-un on tiettävästi lähettänyt Venäjälle myös uuden erän KN-23- ja KN-24-ohjuksia.
KN-23, joka tunnetaan myös nimellä Hwasong-11A, on kiinteäpolttoaineinen lyhyen kantaman ballistinen ohjus, jonka kantama on 700–800 kilometriä. Se muistuttaa läheisesti Venäjän Iskander-M-ohjusta, mikä tuskin on sattumaa.
Kaikki tämä tekee viimeaikaisista tapahtumista huolenaiheen, joka ulottuu selvästi Korean niemimaata kauemmas. Pohjois-Korealla on tarjoutunut kerätä kokemuksia ohjusjärjestelmiensä vaikutuksista Ukrainassa. Pahaenteistä on se, että tämä mahdollistaisi niiden jatkojalostamisen Venäjän tuleviin tarpeisiin myös muuta Eurooppaa vastaan.