Suomen Ekonomien tuoreesta jäsentutkimuksesta selviää, että kilpailukieltojen määrä on lähes puolittunut sen jälkeen, kun niihin liittyvää lainsäädäntöä päivitettiin.
Enää 25 prosentilla tutkimukseen vastanneista ekonomeista oli työsopimuksen osana kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus. Vuonna 2020 kilpailukielto oli 44 prosentilla vastaajista.
Lakiasiainjohtaja Jan Degerlundin mukaan kilpailukieltojen tilalle on tullut uusi riesa, joka on houkuttelukielto.
– Se tarkoittaa, ettei työntekijä saa työsuhteen päättymisen jälkeen houkutella entisiä kollegoita tai vanhoja asiakkaita uuden työnantajan palvelukseen tai asiakkaiksi.
Jos houkuttelukielto koskee ex-kollegoita, siihen ei Degerlundin mukaan yleensä ole tarve puuttua.
– Jos kielto koskee asiakkaita, tilanne on monimutkaisempi. Silloin täytyy pohtia, rajoittaako kielto vapaata kilpailua tai työntekijän toimintaa niin ratkaisevasti, että se on rinnastettavissa kilpailukieltoon.
– Me lähdemme siitä, että rinnastus on olemassa, jos houkuttelukielto todellisuudessa estää työntekijän toimimisen kilpailevan yrityksen palveluksessa tai yrittäjänä, Degerlund jatkaa.
Hänen mukaansa epäselvyyttä aiheuttaa se, että laissa ei ole määräyksiä houkuttelukielloista, ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä on varsin vähän.
– Houkuttelukielloissa on paljon samaa tulkinnanvaraa, joka oli aiemmin ongelmallista kilpailukieltojen yhteydessä, Degerlund kertoo.
Pelisäännöt tarvitaan nopeasti
Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel on tyytyväinen, että turhat kilpailukiellot ovat selvästi vähentyneet.
– Työnantajan velvollisuus maksaa korvausta työntekijälle on toiminut tarkoituksenmukaisesti. Kun korvausvelvollisuutta ei aiemmin ollut, kilpailukieltoja tehtiin liukuhihnalla miettimättä sen tarkemmin, onko niille aidosti tarvetta, Salokannel sanoo.
Hänestä houkuttelukieltoihin pitäisi saada nopeasti selkeät pelisäännöt, jotta hyvä lakiuudistus ei vesittyisi porsaanreiän myötä.
– On täysin ymmärrettävää, että yritykset pyrkivät suojaamaan liikesalaisuuksiaan ja asiakassuhteitaan. Markkinatalous perustuu kuitenkin vapaaseen kilpailuun. Jos yritys kaipaa esimerkiksi salassapitosopimusta vahvempaa suojaa, siihen liittyvät velvoitteet ja kustannukset kuuluvat yritykselle – ei työntekijälle. Houkuttelukielto, joka estää työntekijää tekemästä työtään, kuuluu ehdottomasti kilpailukieltolainsäädännön ja korvausvastuun piiriin, Salokannel vaatii.
Faktaa kilpailukielloista
• Kilpailukieltoon liittyvää lainsäädäntöä uudistettiin Marinin hallituskaudella. Päivitetty laki tuli voimaan vuoden 2022 alusta sisältäen vuoden siirtymäajan.
• Päivityksen myötä työnantajalle tuli velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta ajalta, jolloin työsuhde on päättynyt ja kilpailukielto voimassa.
• Korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukielto on kuusi kuukautta tai vähemmän.
• Korvaus on 60 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukielto on yli kuusi kuukautta.
Suomen Ekonomit kysyi kilpailukielloista jäseniltään lokakuussa 2023. Kysymykseen vastasi 2 932 yksityisellä sektorilla kokoaikaisessa työsuhteessa työskentelevää ekonomia.
