Kiinan kansantalouden kasvu jäi viime vuonna odotettua vaisummaksi.
Kiinan kansantalous kärsii kiinteistömarkkinoiden romahduksesta, deflaatiosta ja väestönkasvun hidastumisesta.
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,2 prosenttia. Kasvu oli voimakkaampaa kuin vuonna 2022, jolloin talous kasvoi kolme prosenttia. Tuona vuonna kasvulukemat jäivät poikkeuksellisen alas Kiinan ankarien covid-rajoitusten takia.
Viiden prosentin kasvu on silti selvästi hitain vuosikymmeniin. Esimerkiksi vuosien 2012–19 välillä Kiinan talous kasvoi keskimäärin 6-8 prosenttia vuodessa.
Myös Kiinan väestön väheneminen kiihtyi viime vuonna. Väestö laski kahdella miljoonalla ihmisellä. Kiinassa kuolleisuus on nousussa ja syntyvyys laskussa.
Financial Timesin kertoi, että analyytikoiden mukaan talous- ja väestötiedot korostivat viime vuonna kolmannen viisivuotiskauden aloittaneen presidentti Xi Jinpingin haastetta suunnitella vahvempaa talouden elpymistä.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kirjoittaa Nordean markkinakatsauksessa, että Kiinan makrotaloudellinen ympäristö oli viime vuonna odotettua haastavampi.
Koivun mukaan covidin jälkeisen elpymisen odotettiin erityisesti lisäävän Kiinan palveluiden kulutusta, mutta myös vakauttavan kiinteistöalan kehitystä vuoden aikana. Kiinan kuluttajat olivat kuitenkin varovaisia investointipäätöksissään ja kiinteistöalan kehitys jäi odotettua vaisummaksi.
Koivu kirjoittaa, että myös alkavan vuoden lähtökohta on paljon haastavampi kuin virallisten bkt-lukujen perusteella voisi olettaa. Esimerkiksi asuntojen myyntimäärä on edelleen alhainen ja asuntojen hinnat ovat laskussa myös suurissa kaupungeissa. Koivun mukaan asuminen on Kiinan kotitalouksien merkittävä varallisuuden muoto ja ilman asuntomarkkinoiden käännettä on vaikea nähdä, että yksityisen sektorin luottamus voitaisiin palauttaa.
