Myös suurvaltastatusta havitteleva Kiina ei ole tuominnut Hamasin hyökkäystä Israeliin. Sen sijaan Kiina on suhtautunut negatiivisesti Israelin iskuihin ja tarjoutunut toimimaan rauhanvälittäjänä.
Kiina on perinteisesti pyrkinyt puhumaan puolueettomuudesta kansainvälisten konfliktien yhteydessä. Vastaavasti Kiina on halunnut, että länsimaat, etenkin Yhdysvallat pysyy loitolla Kiinan lähialueista kuten Taiwanista.
Kiina kommentoi konflikteja useimmiten yleisellä tasolla, puhuen rauhan tärkeydestä ja välttäen valitsemasta puolia.
Kiina on kuitenkin viime vuosina pyrkinyt aktiivisesti laajentamaan vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. CNN kertoo, että Palestiinan presidentti Mahmoud Abbas vieraili Kiinassa presidentti Xi Jinpingin vieraana kesäkuussa.
Vierailulla Kiina tarjosi ”kiinalaista viisautta ja kiinalaista rohkeutta” ratkaisuksi Israelin ja Palestiinan välisiin ongelmiin.
Kiina kommentoi välittömästi tilannetta Hamasin hyökättyä Israeliin. Maan medioiden mukaan Kiina pyrkii saamaan rauhan alueelle, mutta erityisesti Kiina tuomitsee Israelin vastaiskut. Kiinalaisen South China Morning Postin haastattelussa Kiinan ulkoministeri Wang Yi sanoo Israelin mennen liian pitkälle vastatoimissaan.
Hänen mukaansa Kiina tahtoo keskustella kaikkien osapuolten kanssa aselevon saamiseksi.
Samaan aikaan Kiina on pyrkinyt nostamaan omaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. Kiina ja Iran allekirjoittivat vuonna 2021 laajan yhteistyösopimuksen. Kiina on myös CNN:n mukaan pyrkinyt toimimaan Iranin ja Saudi-Arabian välisten neuvotteluiden välittäjänä.
Yksi Kiinan suurimmista hankkeista tällä vuosituhannella on Vyö ja tie -hanke, josta on muodostunut Xi:n ulko- ja talouspolitiikan tunnusmerkki.
Hankkeen kautta Kiina investoi merkittäviä määriä rahaa infrastruktuurihankkeisiin Aasiassa, Euroopassa ja Afrikassa.
Erityisesti Kiinan tähtäimessä ovat maat, jotka eivät halua tai pysty ottamaan vastaan rahoitusta länsimaisilta tahoilta. Kiina ei rahoitusta myöntäessä edellytä ihmisoikeuksien huomioimista.
Vyö ja tie -hanke lisää Kiinan vaikutusvaltaa maailmassa. Joitain hankkeen myötä toteutettuja projekteja on sanottu velka-ansoiksi, joiden kautta osa hankkeeseen osallistuneista on tullut riippuvaiseksi Kiinasta.
Kiina on myös rakentanut hankkeen varjolla tukikohdiksi kelpaavia alueita ja kiristänyt otettaan hankkeeseen osallistuneista maista niin poliittisesti kuin taloudellisesti.
Kiinan kommunistisen puolueen äänitorvena toimivan Global Timesin pääkirjoitus noudattaa tuttua kaavaa, jossa Yhdysvalloista maalataan kuvaa sotaa lietsovana toimijana Lähi-idässä. Ratkaisuksi Israelin ja Palestiinan konfliktiin lehti tarjoaa Vyö ja tie -hanketta ja kuvaa Kiinaa vakautta ja rauhaa tahtovana toimijana.
Samaan aikaan Kiina varoo tuomitsemasta Hamasin hyökkäystä. BBC:n mukaan Kiina kuvailee Hamasin iskuja ”jännitteiden eskalaatioksi Palestiinan ja Israelin välillä”.
Kiina on kuvannut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vastaavalla tavalla, välttäen nimeämästä hyökkääjää.
Kiina on aiemmin osoittanut tukensa Palestiinalle Israelin ja Palestiinan välisiä kiistoja käsitellessä. Toisaalta Israelista on tullut Kiinalle entistä merkittävämpi kauppakumppani viime vuosina. Maa on osallistunut Vyö ja tie -hankkeeseen, ja Kiinan valtiolliset yhtiöt ovat toimineet Israelissa.
The Atlantic Council -ajatuspajan asiantuntija Jonathan Fulton kertoo CNN:lle, että Kiina pyrkii tasapainottelemaan eri intressiryhmien välillä.
– Kiina pitää Israelia tilaisuutena saada pisteitä arabimaailmasta ja muusta kehittyvästä maailmasta. Jos kritisoi Israelia, saa noin 20 arabimaan tuen kansainvälisillä foorumeilla. Siitä on ollut paljon apua esimerkiksi Xinjiangin tilannetta koskevissa julkilausumissa, joissa monet muslimienemmistöiset maat ovat ilmaisseet tukensa Kiinan lähestymistavalle, Fulton sanoo.
Hän arvioi, että Kiina pyrkii hyödyntämään konfliktia myös sisäpoliittisin tarkoituksiin.