Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä säilyi pitkään Keski-Aasian maiden luonnollisena asekaupan kumppanina, koska niiden asevoimat perustuivat samaan neuvostoaikaiseen sotateolliseen järjestelmään. Kiina alkoi tehdä puolustusyhteistyötä alueen maiden kanssa 2010-luvun lopulla.
Sen jälkeen kun Kreml käynnisti sodan Ukrainassa, entiset neuvostotasavallat ovat kuitenkin alkaneet monipuolistaa asehankintojaan vähentääkseen riippuvuuttaan maasta, joka pitää niin sanottuja ”lähiulkomaitaan” vaikutusvaltansa alueina.
Keski-Aasian maille Kiina on ollut jo pitkään kauppa- ja investointikumppani, mutta nykyisin se valtaa nopeasti myös alueen puolustusmarkkinoita, arvioi The Caspian Post. Peking myy alueelle drooneja, kuljetuskoneita, panssaroituja ajoneuvoja ja ilmatorjuntajärjestelmiä, rahoittaa rajaturvallisuuden infrastruktuuria sekä laajentaa yhteistyötään alueen turvallisuusviranomaisten kanssa.
Turkmenistan on esimerkiksi hankkinut pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiä. Uzbekistan puolestaan osti keskipitkän kantaman järjestelmän. The Caspian Postin mukaan ilmatorjunta on yksi kansallisen turvallisuuden tärkeimmistä ja herkimmistä osa-alueista, joten uuden toimittajan pääsy sille alueelle merkitsee huomattavia strategisia seurauksia.
Uzbekistan ja Kazakstan ovat osoittaneet valmiutta ottaa käyttöön myös merkittävää kiinalaista ilmavoimien kalustoa. Eurasianetin mukaan Uzbekistan on saanut äskettäin neljä Chengdu J-10CE -monitoimihävittäjää ja mahdollisesti sopinut vielä 20 lisäkoneen toimituksesta. Kazakstan taas käyttää jo kahdeksaa Y-8F-200-sotilaskuljetuskonetta.
Alueen valtiot hankkivat Kiinasta myös miehittämättömiä ilma-aluksia, mikä on tullut erityisen ajankohtaiseksi Ukrainan sodan muuttuessa suurelta osin niin sanotuksi ”droonisodaksi”. Kazakstan, Uzbekistan ja Turkmenistan ovatkin täydentäneet arsenaalejaan Wing Loong- ja CH-3A-taisteludrooneilla.
Käytännössä valtio sallii tällaisen kumppanin tulla osaksi oman ilmatilansa puolustusjärjestelmää. Lisäksi näiden järjestelmien hankinta luo pitkäaikaisen riippuvuussuhteen toimittajaan, joka toimittaa vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ohjuksia, varaosia, moottoreita, ohjelmistoja, modernisointipalveluja ja henkilöstön koulutusta.
Kiinalaisten asejärjestelmien osuuden kasvu tapahtuu siitä huolimatta, että Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan kuuluvat yhdessä Venäjän kanssa Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestöön. Puolustusanalyysiyritys Janesin mukaan Tadžikistan jopa esittelee kiinalaista kalustoa pääkaupungin sotilasparaateissaan. Maa on hankkinut muun muassa panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, panssariautoja, liikkuvia kranaatinheitinjärjestelmiä sekä tuliaseita.
Kiina rahoittaa myös turvallisuusinfrastruktuurin rakentamista ja kehittämistä Tadžikistanin ja Afganistanin välisellä rajalla. Tavoitteena on muun muassa suojata Kiinan kuljetuskäytäviä sekä sen investointeja Keski-Aasian maiden talouksiin.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) mukaan Venäjän asevienti väheni vuosina 2021–2025 yhteensä 64 prosenttia verrattuna kauteen 2016–2020. Samalla Venäjän osuus maailman aseviennistä laski 21 prosentista 6,8 prosenttiin.